Lajit tutuiksi -leiri osa 3: Issikkavaellus

Heippa kaikille! Nyt on viimeisen Lajit tutuiksi leiri-postauksen aika. Aiheena on torstain issikkavaellus. En selitä aiheesta pitkästi, sillä kyllä kaikki hevosihmiset tietävät issikkavaellukset. Vaellus kesti taukoineen noin 3,5 tuntia. Lähdimme matkaan tallilta aamulla kymmenen jälkeen. Menimme käyntiä, tölttiä ja laukkaa. Matka sujui mukavasti ja hevoset kulkivat rauhassa koko vaelluksen ajan. Noin puolessa välissä meillä oli tauko laavulla, jossa paistoin makkaran. Tauolla hevoset olivat yllä olevan kuvan mukaisesti sidottuna puomiin ilman satuloita ja ohjia. Tauon jälkeen keräsimme kamppeet ja satuloimme hevoset. Lähdimme takaisin tallia kohti. Tallin lähellä kävimme metsässä tutustumassa mountain trail -rataan. Tämän jälkeen ratsastimme tallin pihaan ja veimme hevoset talliin. Heti kun islanninhevoset oli hoidettu haimme toiset hevoset, hoidimme ne ja satuloimme. Menimme vielä vajaaksi tunniksi harjoittelemaan reiningiä maneesiin. Teimme nopeasti vain muutamia isoja ja pieniä ympyröitä kaikissa askellajeissa. Joiden jälkeen veimme nämäkin hevoset talliin.

Issikkavaelluksella minulla oli ratsunani mustanruunikko Gipa. Reining tunnilla menin Duudilla. Issikkavaellus oli oikein mukava. Tämä oli minun ensimmäinen kertani ja se suijuikin todella hyvin. Olenhan ennenkin kuitenkin maastoillut aika paljonkin eri hevosilla, eivätkä issikat ole todellakaan sieltä vaikeimmasta päästä näin yleisesti ottaen. Pitkä ratsastus oli mukavaa, paitsi talliin tultuamme olin kyllä fyysisesti aika väsynyt. Voidin jatkossakin mennä joskus issikkavaelluksille, sillä pidin siitä enemmän kuin ajattelinkaan. Samalla sain testata matkaratsastussatulaa, joka osoittautui todella hyväksi ja mukavaksi istua. Matkaratsastuskin olisi ihan kiinnostava laji kokeilla. Mutta eniten minä edelleen pidän kouluratsastuksesta.

Tähän väliin muutamia kuvia. Leirin yhteenvedon laitan alemmas.

Lajit tutuiksi -leiri oli mielestäni todella mukava ja hyödyllinen minulle. Pidin lännenratsastuksen trail-tunneista ja working equitation -tunneista. Myös issikkavaellus oli mukava. Siltikin suosikkiratsastuslajini on edelleen kouluratsastus. Pidän myös maastoilusta ja esteistä. Luulin pitäväni lännenratsastuksesta, mutta enemmän minua innosti working equitation. Sekin kuitenkin vain siinä mielessä, että sitä olisi hauska tehdä mielenvirkistykseksi silloin tällöin. Eri lajeja on kuitenkin aina hyvä kokeilla. Muuten ei tiedä oikeasti mistä pitää ja mistä ei. Niemenpellon talli oli leirimiljöönä oikein kiva. Se oli hyvän pyöräilymatkan päässä Visulahdesta ja siellä oli hienot tallit ja ratsastus alueet mm. kenttä, maneesi ja paljon maastoja. Kiitokseni leirin järjestäjille ja muille leiriläisille hyvästä leirikokemuksesta.