Haasteita ja tavoitteita: Roosan vuokrausviikko

Hei kaikille! Nyt jatkuu taas pienen tauon jälkeen aktiivinen hevos- ja ratsastusaiheinen postailu, sillä tänään minulla alkoi lauantaihin kestävä Roosa-ponin vuokraus. Roosa on siis se sama poni, jota hoidin ahkerasti viime syksynä Punametsän tallilla. Roosasta löytyy lisää tietoa tästä linkistä. Vuokraukseeni kuuluu viiden päivän ajan kaksi itsenäistä ratsastustuntia päivässä ja ponin hoitoa itsenäisesti, kuin poni olisi omani. Eli ihan perus vuokraus. Tavoitteeni tälle viikolle on saada minun ja Roosan yhteistyö toimimaan mahdollisimman hyvin. Mennäänpä pidemmittä puheitta tämän päivän tallikäyntiin ja ratsastukseen. Myös suunnitelmia tuleville vuokrauspäiville pohdin alempana.

Tallille saavuttuani otin Roosan karsinasta ulos puomiin harjattavaksi. Poni oli möyrinyt tarhassa itsentä ihan mutaiseksi, joten puunattavaa oli aika tavalla. Harjauksen ja kavioiden putsauksen jälkeen alkoi juuri sadekuuro, joten siirryin äkkiä ponin kanssa sisälle talliin ja varustin sen siellä. Tallikaverit pyysivät minua maastoon alkukäynneille ja tottahan toki halusin mennä mukaan vaikka en ollut ratsastanut ponilla yli puoleen vuoteen, enkä koskaan mennyt sillä maastossa! :D Maasto meni kuitekin yllättävän hyvin. Tunsin ponin sen verran hyvin, että en yllättynyt neidin mutaan-astumis-kammosta, enkä pikku herkkiksen säpsähtelystä milloin millekin äänelle tai vieraalle asialle. Kävelimme maastossa parin sadan metrin suoran hiekkatien päähän ja sieltä takaisin tallin pihaan. Tallin pihaan oli maaston aikana ilmestynyt jokin paalinosturi, joka tukki tien päästä kentälle ratsain. Jouduin laskeutumaan selästä ja taluttamaan Roosan tallin läpi kentän eteen. Nosturi oli kuitenkin sillä tavalla kentän vieressä, että Roosa ja sen takana tullut maastokaverini hevonen säikähtivät konetta aika tavalla ja ryntäsivät ulkokarsinoiden keskelle. Sain pidettyä Roosan kuitenkin kiinni ja pian kävelimme koneen ohi kentälle koneen ohjaajan antaessa tilaa pysäyttämällä toimintansa. Hyvin Roosa uskalsi sitten minun kanssani siitä kävellä. Menimme kentän kauimmaiselle puolelle varmuuden vuoksi ja siksi, että etummainen puolisko oli uralta ihan märkää. Nousin takaisin selkään ja kävelimme pari kierrosta, jonka jälkeen otin ravia suoralla uralla. Pitkä tauko Roosan ratsastuksessa näkyi. En todellakaan osannut ratsastaa tätä ponia. Poni on niin herkkä ja arka, mutta osaava, että se ei ole ratsuista todellakaan se helpoin ratsastaa. Alussa meno oli epätasaista pää ylhäällä menemistä, säätämistä ja mutkittelua. Onneksi sain pian ratsastusohjeita tallikaverilta, jotta löytäisin Roosan oikeat nappulat, niin sanoakseni.

Pikkuhiljaa meno alkoi sujua ja sain "ahaa"-elämyksiä. Käynnissä ja ravissa sain Roosan rentoutumaan niskasta ja pyöreämmäksi. Tein muutamia voltteja, mutta ne menivät aika överiksi, sillä pohkeeni eivät oikein tehonneet poniin. Kävelin hetken, jonka jälkeen yritin nostaa laukkaa ja yrittämiseksihän se jäi melko lailla. Ei vain onnistunut, Tuntu, etten osannut nostaa laukkaa tällä ponilla. Kun monen yrityksen jälkeen ei onnistunut, kaverin neuvoista huolimatta, en tiennyt itkeäkkö vai nauraa. Se tuntui totaalisen vaikealta. Lopulta kuitenkin sain laukan nostettua. Mutta Roosa rikkoi raville yleensä heti seuraavassa kulmassa tai oikaisi lyhyen sivun puoliympyrän lailla. Lopulta sain pidettyä laukan yllä muutamia kertoja kierroksen verran. Päätin lopettaa siihen, etten itse turhautuisi, koska olin oikeasti epätoivoisen pettynyt suoritukseeni. Jatkoin ravailua uralla ja ratsastin ponia pyöreäksi, sekä taipuisaksi. Lopuksi siirryin käyntiin tekemään väistöjä uran sisäpuolelta uralle. Sivuttaisliike oli tahmeaa, mutta väistöt menivät ihan okei. Kävelin hetken pitkin ohjin. 

Huomasin kahdesta sallitusta ratsastustunnista olevan jäljellä vielä 15 minuuttia, mutta en halunnut enään työskennellä selässä, joten jalkauduin ja pääti kokeilla miten Roosa toimii näyttelyharjoituksissa. Vierellä kävely oli takana matelua ja ravaaminen ei tullut kysymykseenkään. Onnistuin saamaan Roosan raviin vain kerran toisen ratsukon mennessä ravissa edellämme tallia kohti. Kouluraippa olisi ehkä asiassa ollut suureksi avuksi. Seisominen ja jalkojen asettelu taas meni yllättävän hyvin siihen nähden, että Roosa saattoi tehdä tätä kanssani ensimmäistä kertaa elämässään. Alla on kuva ehkä onnistuneimmasta jalkojen asettelustamme. Tosin harjaton puoli on Roosan oikea puoli, joten sen puoleen jalat ovat väärin. Treenaamista meillä kahdella on siis tämänkin suhteen.

Tämä päivä oli ihan tarkoituksella tällainen Roosan kokeilu. Halusin kokeilla monipuolisesti minkälainen Roosa on nykyään ratsastaa, jotta voin suunnitella tulevien päivien ratsastukset mahdollisimman hyvin. Tiedossa on ainakin kouluratsastusta huomiselle, erityisesti väistöjen harjoittelua ja rentoutta, sekä laukkaa. Joku päivä haluaisin lähteä maastoon, jos vain saan seuraa. Ajattelin ehkä tehdä sykeröitä Roosalle huomenna ja harjoitella lisää seisomista näyttelyasennossa. Estetunnille tuskin menen viikon aikana, mutta sekin saattaa olla mahdollista.

Huomenna toivottavasti menee paremmin kuin tänään!