Hevosten liikutusta kesätallijaksolla

Hei kaikki! Keskiviikkona ja torstaina pääsin liikuttamaan Harjun oppimiskeskuksen kasvattia suomenpuoliveritamma Karkkia. Postauksen kaikki kuvat ovat torstailta. Keskiviikkona oli ensimmäinen kertani, kun ratsastin Karkilla. Tiesin jotenkin jo etukäteen, että se hevonen tulisi olemaan minun mieleeni. Muiden kesätallijaksolaisten kanssa varustettiin hevoset ratsutallissa. Keskiviikkona osa ratsasti ja minä ja kaverini talutimme hevoset kentälle. Torstaina myös minä ratsastin kentälle. Molempina päivinä me kaikki ratsastimme takaisin tallin pihaan. Sää oli muuten mitä mainioin, mutta hieman liian kuuma. Liikutuksen piti olla rentoa, sillä nyt laidunnusaikaan hevoset eivät ole paljoa liikkuneet vielä. Aloitin pitkillä alkukäynneillä molempina päivinä. Sen jälkeen otin ohjat ja aloin ratsastamaan käynnissä ja tunnustelemaan millainen hevonen Karkki on ratsastaa. Jo keskiviikkona heti käynnissä Karkki kulki ajoittain mukavasti, mutta ravissa ei ollut havaittavissa juuri missään kohtaa pyöreyttä ja rentoutta vaikka askel oli pitkää ja matkaa voittavaa. Laukka meni siinä puksutellen laajalla pääty-ympyrällä. Karkki kuunteli todella mukavasti istuntaa laukassa ja olikin ohjattavissa hyvin. Torstaina kaikki askellajit alkoivat sujua ajoittain jo paremmassa muodossa. Käynnissä tein pari pohkeenväistöä ja ravissa myös. Ne sujuivat todella mukavasti. Harjoitusravissa en osannut kunnolla istua, mutta Karkki kulki hyvin siinä joka tapauksessa. Kun kevensin, pää nousi taas ylemmäs. Loppupuolella tuli myös ihan letkeää ravia ja sain Karkin venyttämään hyvin eteen ja alas, kuten alla olevasta kuvasta näkyy. Keskiviikkona laukka alkoi sujua oikeinpäin, kun jaksoin tosissaan keskittyä ratsastamiseen ja vaatia pyöreyttä ja työskentelyä. Itsenäisesti ratsastaessa on se haaste, että pitäisi kokoajan itse miettiä mitä tehtävää pitäisi tehdä ja muistaa ratsastaa oikein ja huolellisesti. Minulla ainakin tulee sellainen jotenkin avuton olo, että no nyt pitäisi sitä ja tätä mutta kun ei jaksa, ei viitsisi enkä välttämättä osaa oikein yms. En oikein osaa selittää sitä. Se ratsastuksenopettaja olisi kyllä hyvä olla vieressä sanomassa tehtäviä, ohjaamassa ja korjaamassa virheitäni. Mutta torstaina sain paljon onnistumisen tunteita. Tykästyin tähän hevoseen ja olisi kiva saada se myös tunneille sitten joskus jatkossa. 

Laitoinkin jo edellisinä päivinä näitä kuvia ja lisäksi videoita blogin instagramiin. Käykää siis sieltä katsomassa, jos haluatte nähdä myös niitä videoita. Karkki oli tosi hieno ja tykkäsin mennä sillä. Toivoisinkin, että pääsisin nyt ratsastamaan minulle sopivan kokoisilla ja suhteellisen herkillä puoliverisillä, jotta voisin taas alkaa kehittyä ratsastajana ja päästä eteenpäin.

Takaisin "keskelle ei mitään"

Viimeisimmästä postauksesta on taas vähän aikaa, sillä minulla ei ole ollut jaksamista alkaa kirjoittelemaan vaikka kuvia olen saanut paljon ja mukavia aiheitakin olisi päässä muutamiakin. Eilen perjantaina 29.7. pääsin tämän postauksen alkuun. Minulla alkoi tosiaan kesätallijakso Harjussa 18.7. eli viime viikon maanantaina. Täällä olen kerennyt tekemään jo vaikka ja mitä. Pääsin mm. tapaamaan hoitohevostani Monnia pitkästäaikaa kesäloman jälkeen. Kesätallijaksollani täällä Harjussa on vain minun luokkani hommissa ja muutamia opettajia, sekä muuta henkilökuntaa. Alkukesästä täällä oli muita opiskelijoita kesätallijaksollaan. Hoidamme tällä jaksolla Harjun tallia, huolehdimme hevosten laiduntamisesta, kuten laitumien vaihdosta, vesistä ja ravinteista. Lisäksi hoidamme talliympäristöä mm. siimaleikkurilla. Olenkin päässyt siimaamaan jo kolmena päivänä. Se on ollut mukavaa puuhaa, kun huomaa työnsä tuloksen välittömästi eli siistityt heinikot. On myös ollut kiva oppia käyttämään sitäkin työkonetta. Siimaaminen tässä helteessä kumisaappaissa, pitkissä housuissa ja pitkähihaisella, sekä hanskat kädessä on ollut todella hiostavaa. Nämä runsaat vaatteet pitää olla sen takia, että sitä ruohoa ja muuta kasvillisuutta lentää paljon siimaajan päälle ja jotkin korret tekevät jopa kipeää singahtaessaan voimalla. Myös nokkospuskissa rämytessä ihon peittävistä vaatteista on hyötyä.

Yleensä teemme aamulla puoli kahdeksan aikaan tallissa päivän työjaon. Osa jää talliin hoitamaan hevosia, jotka eivät voi laiduntaa tai ovat loukanneet itsensä/muuten kipeitä. Osa lähtee siimaamaan ja osa jakamaan vesiä traktorilla laitumille ympäri Harjun aluetta. Minä pääsin eilen ensimmäistä kertaa vesikierrokselle mukaan ja pääsinkin kuljettajaksi opettelemaan ajoa. Alun hallintalaitteiden ja toimintajärjestyksen kertaamisen jälkeen ajaminen alkoi sujua mielestäni todella hyvin. Vesien jaossa tuli paljon pysähdyksiä, liikkeelle lähtöjä, sammuttamista ja käynnistämistä, sekä käännöksiä. Kierroksen puolessavälissä vesi loppui peräkärrystä, joten minun piti ajaa traktori vesipisteelle ja peruuttaa vesihanan luokse. Peruutin vesipisteelle ensimmäistä kertaa, enkä ollut aiemmin lähes ollenkaan ehtinyt treenata traktorin peruuttamista peräkärryn kanssa. Kuitenkin peruuttaminen sujui yllättävän hyvin. Pari kertaa minun piti ottaa eteenpäin, mutta peruutus sujui ilman linkkuun menoa suhteellisen sujuvasti. Vesikierros oli siis hyvää treeniä traktorin ajonäyttöä varten, joka onkin tulossa kesäjakson lopussa. Vesikierroksella tyhjensimme vesiastiat, pesimme ne ja täytimme puhtaalla vedellä. Samalla tarkastimme aina, että hevoset voivat hyvin, eikä niillä ole haavoja.

Pääsin myös ajamaan Gatoria heti ensimmäisenä maanantaina, kun näytin T-ajokorttini tallimestarille. Pelkääjän paikalta Gatorista otettu kuva on yllä vasemmalla ja traktorista otettu oikealla. Gatoria on huomattavasti yksinkertaisempi ja helpompi ajaa kuin traktoria. Opin Gatorin käytön yhdestä kerrasta, mutta traktorilla ajaminen vaatii vielä rutiinia ja peruuttaminen harjoitusta.

Päiväni ovat nyt kesäjaksolla joko 7:30-16:00 tai 7:30-11:00 + 16:00-17:30. Myöhemmin ilmoittamani aika on siis tallivuorolaisten aika. Ensimmäinen on päivävuoro, johon kuuluu mm. siimaamista ja muita talliympäristön töitä ja tallin pesua. Kävin siis myös useampana päivänä pesemässä ravitallia painepesurilla lattiasta kattoon. Aamutalli on kello 6:00 ja iltatalli kello 20:00. Sovimme porukan kesken ketkä menevät milloinkin. Menemme aina pareina ja jokainen tekee noin kerran viikossa aamu- ja iltatallin, joskus kaksi kertaa. Päivät pyörivät samojen asioiden ympärillä. Meillä on siis vain käytäntöä, teoriaa ja oppiaineita kesäjaksolla ei ole ollenkaan. Minun kesäjaksoni kestää neljä viikkoa, johon kuuluu kaksi viikonlopputallia, joista toinen on tänä viikonloppuna. Viikonlopputallin jälkeen meillä on seuraava viikonloppu + sen jälkeiset maanantai ja tiistai vapaata ja koulu jatkuu taas keskiviikkona. Olen päässyt myös pari kertaa liikuttamaan Harjun hevosia. Ratsastuksista on mukavasti kuvia ja teenkin niistä postauksen pian. Jos teille heräsi jotain kysyttävää kesäjaksosta tai muusta, vastaan mielelläni.

Tasoni ja tavoitteeni ratsastajana

Näin vähän aikaa sitten kaverini blogissa samankaltaisen postauksen ja sain siitä idean toteuttaa itsekin tällaisen. Olen nyt lähiaikoina saanut kommenttia ratsastustaidoistani ja siitä, että olen sanonut niiden olevan enemmän kuin ne oikeasti ovat. Nämä kommentit avasivat silmäni, saivat miettimään todellisuutta ja karu totuushan on, että tämä anonyymi kommentoija oli ihan oikeassa. En ole tiedostanut miten vaativia asioita oikeasti HeB ja HeA tasoilla vaaditaan. Olen sanonut, että olen HeB-HeA tasoinen, mutta näin ei ole. Totuuden mukaisesti voisin sanoa, että olen vahva HeC tasoinen, joka osaa kyllä HeB:n ja HeA:n monia liikkeitä. En osaa vielä ratsastaa peräänannossa, mutta alan pikkuhiljaa oppia sitä ja kehittyä oikeaan suuntaan, sillä olen kyllä ratsastanut pätkiä ja joskus kierroksenkin verran peräänannossa. "Vau!" Esteissä en juurikaan osaa mitään. Olen hypännyt niin vähän. Selviän kyllä arviolta 60cm esteestä yli, jos on hypättävä, mutta miniristikkoa isompaa en ole hypännyt yli vuoteen. Tämän postauksen idea onkin asettaa minulle ratsastajana kehittymiseen johtavia tavoitteita. Sillä tokihan minä haluan kehittyä mahdollisimman hyväksi ratsastajaksi, joka osaa kuunnella ja lukea hevosta, hallita oman kehonsa ja apujen käytön, sekä vaatia hevoselta sopivasti ja antaa hyvästä toiminnasta hevoselle oikeanlainen palkkio.

Kuva on otettu vuosi ja kuukausi sitten. Tämä kuva on otettu samalla viikolla, kun suoritin ensimmäisen harjoituskoulukilpailuratani HeC:n hyväksytysti sijoittuen toiseksi. Olen kehittynyt tästä tilanteesta jo huimasti.

Tavoitteeni tälle vuodelle:

• Pyrkiä käymään ratsastustunneilla silloin tällöin. (Harjun oppimiskeskuksen opetukseen kuuluvien tuntien lisäksi)
• Parantaa istuntaani ja kehittää ratsastustaitoani.

Tavoitteet vuodelle 2017:

Tavoitteenani on päästä ratsastamaan satunnaisesti ratsastuskoulun tunneille ja/tai saada vuokrahevonen viikonlopuiksi. Näiden lisäksi, jos tilaisuuksia tulee, minulla olisi pieni kiinnostus myös käydä koulukisoissa. Tavoitteenani on oppia ratsastamaan erilaisia hevosia tahdissa ja tasapainossa tasaisella kuolaintuntumalla HeB:n tasoisesti. Toivon, että minulla olisi Harjussa myös ratsastustunteja aktiivisesti, joissa pääsisin kehittymään oikeaan suuntaan.

Este arviolta 40cm yli vuosi sitten hypättynä. Harmillisesti, mutta hassusti kentän aita juuri esteen edessä.

Välillä sitä meni ihan hyvinkin ja oivalsin uusia asioita. Kuva myös yli vuoden vanha. Ilman jalustimia meneminen auttaa minua huomattavasti istumaan paremmin hevosen selässä.

Tällä hetkellä, vaikka hevostalouden perustutkintoa opiskelenkin, ei ratsastustaitoni oikein pääse kehittymään täällä Harjussa. Nyt ratsastusta on ollut niin vähän, että tuntuu siltä kuin taidot pääsisivät jopa ruostumaan täällä ollessani. Ikävää on myös se, etten pääse kuin viikonloppuisin yleensä täältä kotiin ja välillä en silloinkaan, kun on talliviikonloppu, joten en niin helposti pääse myöskään käymään muualla ratsastamassa. Ainoa mahdollisuus olisi käydä ratsastuskoulun tunnilla tai vuokraamassa pääkaupunkiseudulla lauantaisin. Tätä taidankin yrittää syksyllä tai ensi vuodesta alkaen, mutta saa nähdä kuinka onnistuu. Minulla olisi kyllä hurjasti motivaatiota ja halua ratsastaa ja kehittyä, mutta mahdollisuudet ovat nyt harvassa. Näillä mennää. Aion tehdä silti parhaani!

Tässä vielä kuva loppukeväältä Harjusta. Peräänannosta ei vielä tietoakaan, mutta ratsastusasentoni on mielestäni parantunut paljon! Edit: Jalustimet pysyvät nykyään paljon paremmin jalassa. Tämä kuva ei sittenkään ole se edustavin nykyhetkestä(pieni etukeno).

Lajit tutuiksi -leiri osa 3: Issikkavaellus

Heippa kaikille! Nyt on viimeisen Lajit tutuiksi leiri-postauksen aika. Aiheena on torstain issikkavaellus. En selitä aiheesta pitkästi, sillä kyllä kaikki hevosihmiset tietävät issikkavaellukset. Vaellus kesti taukoineen noin 3,5 tuntia. Lähdimme matkaan tallilta aamulla kymmenen jälkeen. Menimme käyntiä, tölttiä ja laukkaa. Matka sujui mukavasti ja hevoset kulkivat rauhassa koko vaelluksen ajan. Noin puolessa välissä meillä oli tauko laavulla, jossa paistoin makkaran. Tauolla hevoset olivat yllä olevan kuvan mukaisesti sidottuna puomiin ilman satuloita ja ohjia. Tauon jälkeen keräsimme kamppeet ja satuloimme hevoset. Lähdimme takaisin tallia kohti. Tallin lähellä kävimme metsässä tutustumassa mountain trail -rataan. Tämän jälkeen ratsastimme tallin pihaan ja veimme hevoset talliin. Heti kun islanninhevoset oli hoidettu haimme toiset hevoset, hoidimme ne ja satuloimme. Menimme vielä vajaaksi tunniksi harjoittelemaan reiningiä maneesiin. Teimme nopeasti vain muutamia isoja ja pieniä ympyröitä kaikissa askellajeissa. Joiden jälkeen veimme nämäkin hevoset talliin.

Issikkavaelluksella minulla oli ratsunani mustanruunikko Gipa. Reining tunnilla menin Duudilla. Issikkavaellus oli oikein mukava. Tämä oli minun ensimmäinen kertani ja se suijuikin todella hyvin. Olenhan ennenkin kuitenkin maastoillut aika paljonkin eri hevosilla, eivätkä issikat ole todellakaan sieltä vaikeimmasta päästä näin yleisesti ottaen. Pitkä ratsastus oli mukavaa, paitsi talliin tultuamme olin kyllä fyysisesti aika väsynyt. Voidin jatkossakin mennä joskus issikkavaelluksille, sillä pidin siitä enemmän kuin ajattelinkaan. Samalla sain testata matkaratsastussatulaa, joka osoittautui todella hyväksi ja mukavaksi istua. Matkaratsastuskin olisi ihan kiinnostava laji kokeilla. Mutta eniten minä edelleen pidän kouluratsastuksesta.

Tähän väliin muutamia kuvia. Leirin yhteenvedon laitan alemmas.

Lajit tutuiksi -leiri oli mielestäni todella mukava ja hyödyllinen minulle. Pidin lännenratsastuksen trail-tunneista ja working equitation -tunneista. Myös issikkavaellus oli mukava. Siltikin suosikkiratsastuslajini on edelleen kouluratsastus. Pidän myös maastoilusta ja esteistä. Luulin pitäväni lännenratsastuksesta, mutta enemmän minua innosti working equitation. Sekin kuitenkin vain siinä mielessä, että sitä olisi hauska tehdä mielenvirkistykseksi silloin tällöin. Eri lajeja on kuitenkin aina hyvä kokeilla. Muuten ei tiedä oikeasti mistä pitää ja mistä ei. Niemenpellon talli oli leirimiljöönä oikein kiva. Se oli hyvän pyöräilymatkan päässä Visulahdesta ja siellä oli hienot tallit ja ratsastus alueet mm. kenttä, maneesi ja paljon maastoja. Kiitokseni leirin järjestäjille ja muille leiriläisille hyvästä leirikokemuksesta.

Lajit tutuiksi -leiri osa 2: Working Equitation

Nyt on Working Equitation -postauksen aika. Tämän lajin alkeita meillä oli keskiviikkona ja perjantaina. Working equitationissa oli paljon samanlaisia apuja kuin lännenratsastuksessa, mutta siinä ratsastettiin kuolaintuntumalla yhdellä kädellä. Tehtävinä oli paljon trail-radan tehtäviä, sekä lisäksi oli renkaan seivästystä estetolpan kannattimelta ja kellon kilauttaminen ratsailta. Keskiviikkona ja perjantaina ratsastin puoliveriruuna Duudilla. Duudi oli oikein mukava hevonen ja toimi minun kanssani jopa paremmin kuin appaloosa Cherry. Teimme hienoja sidepasseja ja renkaan seivästyksiä käynnissä ja ravissa. Laukassa en edes yrittänyt mennä seipään kanssa, sillä sen kanssa oli ratsastettava ohjat yhdessä kädessä eikä se olisi vielä onnistunut. Ravissa yhdellä kädellä ratsastaminen sujui jo kohtalaisen hyvin. 

Siltaa oli mukava ratsastaa. Lähestyminen tapahtui käynnissä. Ennen siltaa pysähdyttiin ja annettiin hevosen katsoa siltaa kunnolla ihan pitkällä ohjalla. Sitten liikuttiin eteentäin melkein sillan keskelle, johon tehtiin pysähdys. Sen jälkeen ratsastettiin sillalta pois rauhallisesti ja pysähdyttiin vielä sen jälkeen. Pysähdyksiä tehtiin siksi, että tehtävä suoritettiin rauhallisesti. Teimme myös useita peruutuksia kuten alla olevassa kuvassa. Duudi toimi peruutuksessa parhaiten painoavuilla ja opinkin uuden tavan peruuttaa hevosella. Nojasin hieman eteen ja annoin pohkeilla merkin peruuttaa, ohjilla vain avitettiin hieman. Meillä oli maneesissa myös jännä viritelmä, jossa oli tolppa ja siinä ristin lailla toinen keppi, jonka toisessa päässä oli peloke ja toisesta roikkui riimunnaru. Tästä riimunnarusta otettiin kiinni toisella kädellä ja ratsastettiin sen pystyssä olevan kepin ympäri. Toivottavasti ymmärsitte selitykseni. :D

Tämä postaus sisältää paljon ratsastuskuvia, joten tämän enempää en selitäkkään tässä postauksessa. Kysykää, jos tulee mieleenne jotain mitä en maininnut.

Mitä piditte tehtävistä? Oletteko joskus itse menneet hevosella vastaavanlaisia?

Lajit tutuiksi -leiri osa 1: Lännenratsastus

Heippa kaikille taas pitkästä aikaa. Viime viikolla en ehtinyt tehdä näitä postauksia. Ajanpuutteen lisäksi minulla oli tietokoneongelmia, mutta nyt kaikki on jälleen kunnossa ja pääsen tekemään taas aktiivisesti blogi-juttuja. Tätä postaussarjaa on tulossa kolme osaa, joista tämä on ensimmäinen. Minulla alkoi maanantaina Harjussa kesätallijakso. joten kesälomani on siis nyt virallisesti ohi, mutta kesäjaksosta lisää omassa postauksessaan myöhemmin. 

Olin siis viime viikolla Visulahdessa viikon lomamatkalla perheeni kanssa sunnuntaista viimeviikon lauantaihin. Asuimme lomakotitalossa äitini ja koirani Jalon kanssa. Jalon lomailusta on todennäköisesti tulossa oma postauksensa. Siinä samalla lomailun ohella minulla oli Mikkelin Niemenpellon Tallilla lajit tutuiksi -leiri, joka sisälsi lännenratsastuksen ja working equitationin alkeita, sekä yhden issikkavaelluksen. Visulahdesta matkasin pyörällä tallille joka päivä maanantaista perjantaihin aamulla kahdeksalta ja iltapäivällä kotiin kolmen aikaan. Matka oli yhteen suuntaan 3,5 kilometriä. Matka ei ollut pitkä, mutta siinä tuli mukava alkulämmittely ennen ratsastusta. 

Leiri alkoi siis maanantaina. Kaksi ensimmäistä päivää touhusimme lännenratsastuksen parissa. Maanantaina ihan ensimmäisenä meille leiriläisille jaettiin ratsut lännenratsastustunneille. Minä sain Cherryn, joka on yllä olevassa kuvassa. Cherry on seitsemänvuotias amerikan appaloosatamma. Sain ainoana leiriläisenä lännenratsastukseen jalostetun hevosrodun edustajan ratsukseni. Kolmella muulla leiriläisellä + leirin vetäjällä oli islanninhevoset, yhdellä leiriläisellä suomenhevonen ja yhdellä puoliverinen. Ensimmäisenä haimme hevoset pitkään talliin laitumelta. Sitten oli teoriaa lännenratsastuksen varusteista kuten suitsista, kuolaimista ja satuloista. Opettaja neuvoi myös lännenratsastuksen ohjien pidon kahdessa ja yhdessä kädessä, sekä lännenratsastussatulan laiton hevoselle. Sitten menimme harjaamaan hevoset ja satuloimaan. Satulan alle laitettiin tavallinen satulahuopa, jonka päälle tuli pädi ja sen päälle satula. Tavallinen satulahuopa laitettiin siksi, että pädi eli lännenratsastushuopa ei likaantuisi, sillä sitä on lähes mahdotonta pestä pesukoneessa. Se pestäänkin usein painepesurilla. Suitsina Cherryllä käytettiin sidepull-suitsia, eli tietyn tyyppisiä kuolaimettomia. Sitä on ratsastettu aina kuolaimettomilla ja se toimii niillä hyvin, joten minäkin ratsastin siis kuolaimettomilla kaksi ensimmäistä päivää. Menin siis Cherryllä maanantaina ja tiistaina. Kuolaimettomat eivät tuntumeet käteen yhtään erilaisilta kuolaimiin verrattuna ja ratsastus niillä olikin hyvin helppoa, tosin mehän ratsastimme lähes kokoajan pitkin ohjin ilman kuolaintuntumaa kuten lännenratsastuksessa yleensä.

Maanantaina ratsastimme trail-radan tehtäviä. Mutta ensimmäisellä tunnilla me vasta totuttelimme uusien varusteiden ja hevosten kanssa toimimiseen. Esimerkiksi pitkien ohjien käsittelyä, sekä hevosen ohjaamista paino- ja "pohjeavuilla". Lännenratsastuksessa oli tosiaan aika paljon eroja ratsastuksessa englantilaiseen verrattuna. Meille sanottiin, että kannattaa unohtaa englantilainen tyyli, jotta opimme paremmin uuden tavan ratsastaa hevosella. Pysähdyksestä liikkeelle lähtö tapahtui esimerkiksi läpyttämällä koko jalkojen mitalla hevosen kylkiä, väistö ja kääntäminen painamalla hevosen kylkeä koko jalalla ja siirtämällä ulommainen ohja kaulaa vasten. Laukannosto tapahtui läpyttämällä ulkojalalla. Siinä olikin opettelemista. Jouduin todella monesti turvautumaan englantilaiseen tyyliin tunneilla, koska en vain saanut hevosta toimimaan näillä lännenratsastusavuilla sillä en vain osannut. Homma oli todella haastavaa. Harjoittelimme pysähdyksiäkin paljon ihan vain käynnistä seis, Käytimme sanaa "whoa!" ja painoapua, jos tämä ei riittänyt niin sitten myös ohjista pidätystä.

Toisella tunnilla oli sitä trail-ratsastusta. Tehtävistä on kuva yllä. Tehtävinä oli mm. portti, L-mutka, neliö, pujottelu, silta, peruutus ja sidepass-väistö eli suora väistö sivusuuntaan. Suoritimme tehtäviä käynnissä ja ravissa, mutta ensimmäisenä pävänä me emme vielä laukanneet ollenkaan. Tämänlaiset tehtävät olivat mukavaa vaihtelua ratsastukseen ja haluaisin päästä tekemään tämänkaltaisia tehtäviä jatkossakin. Tiistaina muistaakseni ensimmäisellä tunnilla oli myös trail-tehtäviä. Toisella tunnilla oli sitten reiningiä. Ratsastimme isoja pääty-ypyröitä ja pieniä ympyröitä käynnissä ja ravissa kahdeksikkona. Eli kentän keskeltä valitsimme aina suunnan ja teimme ympyrän. Haastetta hommassa oli jo ihan tarpeeksi siinä, että reitti pysyy suorana ja oikeana pitkillä ohilla lännenratsastusavuin. Jossain vaiheessa otimme sitten yksi kerrallaan toisella isolla pääty-ympyrällä laukkaa. Sain Cherryn laukkaamaan pienen työn jälkeen, mutta laukka tuntui niin oudolta, että istuin ihan huonosti etukenossa, joten Cherry teki muutamia pieniä pukkeja. Laukkaaminen ei siis mennyt hyvin. Ravissa tai paremminkin sanottuna jog-ravissa alkoi työskentely jo sujua ja reitit pysyivät jo ihan hyvin. Cherry siis osasi mennä jogia, pehmeää maanmyötäistä ravia. Siinä oli ihanan helppo istua. Reining-tunnilla harjoittelimme myös takaosakäännöksiä(rollback), joita teimme (tai yritimme tehdä) myös laukassa. Cherry teki oikein hienoja käännöksiä. Vielä hienompia ne toki olisivat olleet, mutta minä lajin aloittelijana en osannut ratsastaa läheskään oikein. Kyllä voin sanoa, että trail on se minun juttuni, jos pitää valita reiningistä ja trailista.

Melkein joka päivä oli sadekuuroja leirin aikana. Onneksi ne eivät sattuneet niihin aikoihin kun olin pyöräilemässä.

Lännenratsastusta oli todella mukava kokeilla, mutta se ei ollut ihan sitä mitä kuvittelin. Toki olen ihan aloittelija, enkä todellakaan saanut paljoakaan lajista irti näiden kahden päivän aikana. Mutta esimerkiksi olen kuullut, että lännenratsastussatula on mukavin satula istua, no minun mielestäni se oli kova eikä niinkään mukava. Mutta tämä voi johtua tietysti siitä, että olen niin tottunut englantilaisiin satuloihin. Myöskään reining ei innostanut minua. Trail sensijaan oli hauskaa. Tehtäviä oli mukava suorittaa, saada haasteita ja onnistumisen tunteita. Mutta sekään ei pidemmän päälle tuntunut minun jutultani, siltikin innostuin siitä siinä melessä, että sitä voisi harrastaa hevosen kanssa vaihtelun vuoksi ja totuttaa hevosta erilaisiin asioihin ja tilanteisiin. Kaikkea on kuitenkin hyvä kokeilla, ennen kuin sanoo pitääkö jostain vai ei.

Seuraavassa osassa kerron leirin kahdesta working equitation -päivästä. Voin sanoa jo nyt, että se oli enemmän minun juttuni. Todella mukavaa puuhaa!