1.11.2016

Ratsastusta ja varsan hoitoa

Hei taas kaikille! Syysloma loppui minun osaltani jo viimeviikon torstaina. Matkustin silloin takaisin Harjuun, sillä olin talleilla töissä perjantaista sunnuntaihin. Perjantaina ja lauantaina me palkatut opiskelijat saimme ratsastaa yhdet oppilaitoksen hevoset töiden ulkopuolella. Ratsastin perjantaina suomalaisella lämminverisellä ratsuhevosella, Karkilla. Pääsin pitkästä aikaa ratsastamaan ja minusta tuntui, että ratsastamisessani oli vihdoin jotain ideaa kasvaneen motivaation ja tavoitteideni ansiosta. Treenasin väistöjä käynnissä ja ravissa. Laukassa harjoittelin pääty-ympyrällä laukassa paremmassa muodossa ratsastusta. Karkki oli vähän vastahakoinen, mutta saimme monia hyviä pätkiä. Olin todella tyytyväinen tekemiseeni Karkin kanssa. Postauksessa muutama kuva mitä nopeasti sain itse otettua perjantailta Karkista ja minusta. Lauantaina taas ratsastin friisiläistamma Jaikella. Jaikella ratsastuksesta ei valitettavasti ole yhtään kuvaa. Jaike meni kuitenkin uskomattoman hyvin! Se oli todella yhteistyöhaluinen ja sain sen liikkumaan oikein päin käynnissä ja ravissa. Laukka taas tuotti hieman ongelmia, kun Jaike rikkoi raville useasti, mutta nostot olivat hyviä molempiin suuntiin. Odotan jo innolla milloin seuraavan kerran pääsen taas ratsastamaan!
Harmillisen likainen peili! Tässä olemme juuri lopettamassa ratsastusta.

Se viikonlopusta. Maanantaina alkoi koulu äidinkielen erään kurssin viimeisellä tunnilla. Iltapäivällä kävin ajamassa suomenhevosravurilla. Ennakkoluuloistani huolimatta tämä suomenhevonen oli kevyt ohjille ja mielestäni oikein mukava ajaa. Ajotunteja minulla on lukujärjestyksessä nyt runsaasti. Toivottavasti pian alkaisi myös kasvattajien ratsastukset, sillä en näe koulutettujen opetusravihevosten ajamisessa ravirataa ympäri oikein mitään hyötyä opintojani ajatellen. Olen kiinnostunut ratsuhevosten kasvatuksesta. Ymmärrän ajotunnit täysin, jos ajaisimme nuorilla hevosilla tai opettaisimme varsoja ajoon(vaikkakin ravihevosia), mutta tätä nuorten käsittelyä ajotunneilla on vain harvakseltaan. Onneksi Harjussa on sentään yksi puoliverinen varsa, hoitohevoseni Reetta! <3 Maanantaina tuntien jälkeen kävin illalla Reetan luona. Reetta oli makuulla talliin tullessani. Nappasin siitä pari kuvaa, jonka jälkeen otin pehmeän harjan mukaan ja menin karsimaan rapsuttelemaan sitä. Reetta selvästikin jo luottaa minuun paljon, sillä se ei noussut ylös kun menin sen luokse, vaan antoi minun rapsutella sitä sen maatessa. Pidimme useita minuutteja kestäneen rapsutteluhetken, jonka jälkeen peräännytn vähän ja annoin Reetan nousta ylös. Aluksi se piehtaroi pari kertaa. Sainkin otettua videolle sitten, kun reetta nousi ylös. Video löytyy blogin Instagram-tililtä. Tämän jälkeen harjasin varsan ja nostelin sen kaikki jalat pari kertaa. Vielä Reetta ei malta pitää jalkaa ylhäällä paria sekuntia pidempään, mutta tätä treenataan! Ennen karsonasta lähtöä harjasin vähän myös Doraa ja puhdistin sen kaviot. Tunnen, että minulla ja Reetalla on jonkinlainen yhteys. Pidän siitä varsasta todella paljon ja se taitaa olla myös mielellään minun kanssani. Muutenkin Reetta on sosiaalinen ja sopivan rohkea varsa.

2 kommenttia:

  1. Senhän takja te ajatte noita helppoja koska ei ole sitä rutiinia ja taitoa hevosen ajamiseen jota tulee vain ajamalla. En usko että nuorten hevosten ajaminen on järkevää jollei kaikki ole aivan täysin hallinnassa. Harjussakin kaikki hevoset ovat niin helppoja ja mukavia (tottakai koska niiden tarkutuksena on olla opetus hevosia). Työ elämässä tilanne onkin monesti hieman toinen :)

    VastaaPoista