Ratsastustunti Puniksessa

Perjantaina matkustin jälleen kotiin Harjusta. Matka kestää yhteen suuntaan noin kolme tuntia julkisilla. Matkaan käytän kahta bussia ja yhtä junaa joka kerta, kun tulen viikonloppuvapaille ja lähden takaisin Harjuun. Lauantaina oli jälleen Punis-päivä. Saavuin tallille noin puoli kolme. Ensiksi autoin hevosten juotossa ja tarhaan viennissä. Sitten vien Roosan ulos puomiin ja harjasin sen päästä kavioihin. Roosan hoidon jälkeen hoitajat saivat hommaksi kääriä pinteleitä, jotka olivat olleet kuivumassa. Kellon lähestyessä neljää laitoin Villen alkeiskurssille valmiiksi ja kävin auttamassa ratsastajan selkään. Autoin myös muuten hiukan alkeistunnilla.

Pitäis nää hevosen luut, nivelet ja jänteet opetella näyttöä varten, joka on sit joskus. En nyt valitettavasti ottanut/löytänyt kuvaa Villestä tähän hätään.

Oma tuntini alkoi viideltä. Kiipesin Villen selkään ja säädin jalustimet. Lähdin käynnissä vasempaan kierrokseen. Huomasin heti Villen olevan huonompi tähän suuntaan. Se ei oikein totellut sisäpohjetta eikä asettanut saati taipunut lähes ollenkaan vasemmalle. Alotettiin ravissa alkuverkka. Tein voltteja ja muita ratsastusradanteitä. Vaihdettiin suuntaa ja otettiin laukkaa pitkällä sivulla pari kertaa. Sitten käveltiin hetki ja vaihdettiin suuntaa. Tunnin pääaihe alkoi, se oli avotaivutus. Aloitettiin tekemällä toiselle pitkälle sivulle vähän liioiteltu asetus sisälle päin, jonka jälkeen lähdettiin tekemään samalle pitkälle sivulle avotaivutusta kokonaisuudessaan. Toiselle pitkälle sivulle tehtiin lisättyä käyntiä. Tätä jatkettiin pari kierrosta ja sitten vaihdettiin suuntaa ja tehtiin sama toiseen suuntaan. Loppuun vielä ratsastettiin loppuravit pyrkien saada hevoset venyttämään kaulaa eteen ja alas. Tietenkin lopuksi sitten käveltiin.

Tunti meni mielestäni yllättävän hyvin. Ville oli oikein kiva. Vähän se yritti kaahottaa ravissa, mutta otin sen jämäkästi ruotuun alusta alkaen, niin se alkoi kuunnella minun apujani. Avotaivutukset meni todella hyvin! Sain opettajaltakin kehuja. Ville oli niissä mukava molempiin suuntiin. Ainoa mikä jäi vähän kaivamaan oli se, ettei Ville kuunnellut vasempaan kierrokseen sisäpohjetta eikä asettunut kuin ulospäin. Laukat nousi oikein hyvin ja samoin raviin siirtyminen sujui rauhassa, eikä Villeltä tullut kuin muutama nopea raviaskel laukan jälkeen. Kerran tein laukan jälkeen suoraan pysähdyksen, jotta se ymmärtää ettei pidätteiden läpi juosta laukan jälkeenkään. Jäi kyllä hyvä fiilis tunnista!