Töissä esteratsastuksen GP-finaalissa

Hei kaikille! Viime viikonloppuna järjestettiin Helsingissä Laakson ratsastusstadionilla esteratsastuksen GP-finaalit. Lisäksi viikonloppuun kuului kaikille avoimia luokkia ja mm. pikkuponien, ponien, nuorten ja junioreiden luokkia. Eikä missään nimessä saa unohtaa eilisen sunnuntain pääluokkaa Volkswagen Leading Rider -luokkaa, jossa pääpalkintona oli voittajalle Volkswagen Golf -henkilöauto. Viikonloppu sujui hyvissä merkeissä. Sää suosi kilpailuja kaikkina päivinä paitsi lauantaina, jolloin taivas oli pilviverhon peitossa. Kilpailu eteni aikataulussaan, enkä huomannut mitään vakavaa sattuneen. Lauantain LähiTapiola GP-finaali ja sunnuntain Volkswagen Leading Rider -luokat televisioitiin ja niistä näytettiin eilen kooste televisiossa kanavalta TV2 kello 17:30. Ohjelma on nähtävissä nyt areenassa.

LähiTapiola GP-finaaliluokan voitti Hanna Tardiveau upealla kimolla oriillaan Prinz Clintus. Hanna ratsasti molemmat kierrokset puhtaasti, saaden ensimmäiseltä radalta kuitenkin yhden aikavirheen. Hanna edusti Ratsastusseura Aino ry:tä. Koko LähiTapiola GP-sarjan voiton vei Susanna Granroth ratsullaan Anatevka. Susanna ratsasti finaalin ensimmäisen kierroksen virheittä, mutta toisella kierroksella tipahti yksi puomi. Finaaliluokan sijoitukseksi tuli näin viides. Susannalla oli takanaan kuitenkin neljä osakilpailu voittoa ja yksi toinen sija, joten sarjan voitto irtosi helposti. Sarjan voittaja sai palkinnoksi 5 000€ ja finaaliluokan voittaja ja sijoittuneet saivat 3 000€, 2 000€ ja 1 000€. LähiTapiola GP-finaali kilpailtiin 145cm + 150cm estekorkeuksilla. Volkswagen Leading Rider -luokka kilpailtiin aurinkoisessa säässä myöskin 145cm + 150cm esteillä. Luokan voittoon ratsasti Julia Engblom hevosella Verdi. Nuorten LähiTapiola Future Challenge -finaaliluokan voitti Joni Koivusalo ratsulla Renessin. Hän voitti samoin myös koko sarjan.

Olin Laaksolla torstaista sunnuntaihin näissä kyseisissä kilpailuissa vapaaehtoistyöntekijänä. Torstaina laitettiin kilpailupaikka illalla kuntoon perjantaina alkavia kilpailuita varten. Minä mm. kuivitin Ruskeasuolla jaba-karsinoita ja kokosin esteitä Laaksolla. Muina päivinä toimin ratahenkilökuntana. Tehtäviini kuului siis luokkien aikana nostaa tippuneet puomit ja korjata esteet mikäli ne menivät rikki. Luokkien välissä nostin estekorkeuksia, purin ja rakensin esteitä. Pääsin viikonlopun aikana myös ajamaan aika paljon Gatorilla, jonka perässä oli esteiden siirtoa varten lava. Oli oikein mukava päästä ajamaan, jotta Harjun kesätallijakson ajo-opit eivät pääse unohtumaan. Toimihenkilönä kilpailuissa oli oikein mukavaa. Kokemus kilpailuista oli paljon rikkaampi, kuin mitä se olisi ollut vain katsojan näkökulmasta. Ja toisaalta osallistui näihin kilpailuihin jo ihan senkin takia, että opin lisää kilpailumaailmasta ja saan taas lisää hevoskokemusta. Oli myös erittäin siistiä päästä näikin isoihin kilpailuihin mukaan järjestämään ja pääsimpä minä siinä sivussa vilahtamaan televisiossakin! Kentältä oli upeaa tarkkailla ratsukoiden suorituksia ja työn ohella yritin painaa mieleeni mahdollisimman paljon uutta tietoa. Uusi kaverini, johon tutustuin viikon lopun aikana perehdytti minut hyvin ja nopeasti esteratsastuksen maailmaan ja ratahenkilökuntana toimimiseen. Nämähän olivat ensimmäiset kilpailut, joissa olin radalla ja kolmannet kilpailut ikinä joissa olin toimihenkilönä! Iso kiitos hänelle seurasta ja hyvistä neuvoista!

Laitan vielä tähän loppuun onnistuneimpia kuvia kilparatsukoista suorittamassa rataa ja pari kuvaa palkintojenjaosta. Kisoissa oli kyllä paljon upeaa katsottavaa ja koettavaa! Nautin ihan täysillä joka hetkestä. Toivottavasti pian tulee lisää mahdollisuuksia päästä järjestämään upeita kilpailuja! Tästä viikonlopustahan sain lipun Helsinki International Porsche Horse Showhun, joten seuraavaksi suuntaan sinne nauttimaan laadukkaasta ratsastus-urheilusta! Nyt nauttikaa kuvista ja kertokaa toki omia mietteitänne GP-finaaleista!

Tervetuloa syksy ja pimeä talvi

Hetki sitten alkoi syyskuu. Kesä alkaa pikkuhiljaa olemaan ohi. Päivät lyhenevät ja puiden lehdet kellastuvat ja tippuvat. Kun syksy tästä pääsee vielä vähän enemmän vauhtiin, tulee luonto olemaan ihanan kaunis. Siltikin eniten kyllä pidän keväästä ja kesästä. Syksy tietää kylmyyttä ja sateita, joita olenkin jo kokenut ihan riittämiin täällä työssäopissa. Täytyy vain kestää ja koittaa pukeutua oikein, niin tästäki selviää. Onneksi en ole sokerista, eikä sää sinäänsä haittaa menojani tai tallilla oloa. Siltikin minua hiukan pelottaa tekeekö syysflunssa tuloaan. Toivottavasti ei.

Syksyn varalle minulla ei ole kummoisia suunnitelmia. Hoidan nyt vielä kolme ja puoli viikkoa kestävän työssäopin loppuun kunnialla. Sen jälkeen seuraa kolmen viikon opiskelu Harjussa ennen syyslomaani. Syyslomalle ei ole vielä lukkoon lyötyjä aikatauluja, mutta kotoa tuskin lähden minnekään kauemmas. Voisin ehkä yrittää päästä jonnekin ratsastamaan ja käydä katsomassa kilpailuja, jos sellaisia silloin on lähiseudullani. Muun ajan aion levätä ja ladata akkuja opiskeluun vielä ajaksi ennen joululomaa.

Tänään ja eilen pääsin erään puoliverisen kilpahevosen selkään kävelemää ja ravailemaan sen kanssa. Ratsastus sujui, kuten olettaa voi, hieman takkuillen. Sillä en ole ollut tunneilla puoleen vuoteen ja ratsastus on muutenkin ollut epäsäännöllistä ilman kunnon tolkkua tämän ajan, vaikka olen kyllä ratsastanut ihan mukavissa määrin, varsinkin kesällä. Sain kyllä hetkessä oppeja tältä puoliveriseltä. Se oli niin herkkä, että minun oli pakko ratsastaa mahdollisimman pehmeästi ja eleettömästi. Hevosella oli ihana iso ravi, kun sain sen menemään oikein päin hetkellisesti. Ravi oli myös mukava istua.

Huomenna lähden kotiin ja torstai-illasta sunnuntaihin onkin sitten joka päivä aamusta iltaan hommia Laaksolla järjestettävässä esteratsastuksen GP-finaalissa. Viikonlopun suunnitelmissa on myös käydä hevostarvikeliikkeissä sovittamassa vaatteita etsiä jotain mukavia ratsastus- ja tallivaatteita.

Do you understand? - Kuulumisia

Tervehdys kaikille. Työssäopin ensimmäiset kaksi viikkoa ovat sujuneet todella hyvin. Olen oppinut jo paljon uutta hevosista ja hevoskasvatuksesta. Tämä viikko mukaan lukien työssäoppia on minulla jäljellä vielä viisi viikkoa. Tällä viikolla suunnitelmissani olisi vapaa ajalla lukea hevosenglantia. Kielitaidosta tällä alalla on paljon hyötyä, koska hevosurheilu on hyvin kansainvälistä. Oma menestykseni englannissa on peruskoulussa ollut suoraan sanottuna heikko, mutta nyt rakkauteni hevosiin ja intoni menestyä opinnoissa ja alalla on saanut minut motivoitua opiskelemaan englantia enemmän. Toivottavasti motivaatio säilyy ja ihan oikeasti opin runsaan hevossanaston myös englanniksi. Käytännön työt talleilla ovat olleet mukavia, niin kuin arvelinkin. Raskaammatkaan työt eivät haittaa, sillä haluan tätä ihan tosissani. Nyt kun olen opiskellut jo melkein vuoden, olen huomannut, että näen talleilla hirmuisen paljon asioita jotka pitäisivät tai voisivat olla toisin. Minua innostaisi niin kovasti lähteä itse kehittämään asioita paremmiksi niin hevosten turvallisuuden, kuin asiakkaiden viihtyvyyden kannalta. Unohtamatta tietenkään sitä, kuinka työntekijöiden töitä voisi helpottaa, jotta työntekijät eivät joudu kärsimään kivuista ja raskaammista ja hankalista töistä niin paljoa. Parannettavia asioita näen siis ihan jokaisessa tallissa, en nyt missään nimessä puhu mistään tietystä tallista. Aina on parannettavaa kaikilla ja kaikkialla. Minullahan on pitkän tähtäimen haaveena perustaa oma yksityistalli. Olen saanut jo niin paljon ideoita toteuttaa erilaisia asioita. Näen hevosmaailman nykyään ihan eri silmin kuin vuosi sitten. Tämä tunne on ihmeellinen. Olen oppinut nyt vuoden aikana jo niin paljon. Mielenkiinnolla odotan mitä kaikkea opin ja pääsen tekemään tulevina opiskeluvuosina.

Ensi viikolla on luvassa loppuviikosta varmasti ainakin pari postausta esteratsastuksen GP-finaalista, sillä menen sinne töihin vapaaehtoiseksi koko kilpailun ajaksi. Saan jälleen lisää uusia hevoskokemuksia ja vielä niinkin korkeatasoisesta kilpailusta! Myös Helsinki International Porsche Horse Show lähestyy. Tapahtuma järjestetään 20.-23.10.2016 Helsingin jäähallilla. Pääsen itse käymään siellä ainakin perjantai-iltana ja ehkä viikonloppunakin. Onko teillä toiveita minkälaisen postauksen tekisin sieltä? Muitakin postaustoiveita otan mielelläni vastaan.

Illanviettoa Ainossa ja Ravintola Maneesissa

Eilen torstaina päätimme lähteä perheeni kanssa viettämään iltapäivää Ratsastuskeskus Ainoon. Kuten jo edellisessä postauksessa sanoin, minä olen ajatellut aloittaa ratsastuksen jossain laadukkaassa ratsastuskoulussa, joten Ainohan minulle tuli ensimmäisenä mieleen. Illan ohjelmassa oli syödä Ravintola Maneesissa jo hyvän maineen saanutta Tallin Burgeria. Burgeriin kuului itse hampurilainen ja ranskalaiset. Juoma piti ostaa erikseen. Ruoka oli oikein hyvää ja täyttävää. Kaltaiselleni pienikokoiselle naiselle olisi riittänyt jopa pienempikin annos, mutta parempi enemmän kuin liian vähän! Ravintola muuten oli oikein viihtyisä ja sisustukseltaan luksusta. Palvelukin oli erinomaista. Ravintola Maneesista on esteetö näkyvyys molempiin Ainon maneeseihin, mutta harmikseni eilen maneeseissa ei ollut ketään ratsastamassa.

Siitä päästäänkin toiseen asiaan, miksi olin eilen Ainossa. Ruokailun jälkeen menimme nimittäin tutustumaan ratsastuskoulun tiloihin, jonka jälkeen halusin käydä seuraamassa ratsastustunteja ulkona. Halusin nähdä minkä tasoista opetus on  missäkin ryhmissä, millaisia hevoset ovat ja miten Ainon tunneilla toimitaan. Sain ratsastuskoulusta erittäin positiivisen kuvan. Seurasin, sekä koulu-, että estetunteja. Tunteja katsoessani minulle tuli todella vahva halu päästä itsekin heti ratsastamaan. Vaikka olenkin mieltänyt itseni kouluratsastajaksi, eikä esteet muka oikein ole se minun juttuni, niin estetuntia katsoessani kyllä tuli hinku päästä hyppäämään! Seuraava pohdinnan aiheeni onkin sitten haluanko koulu-, este- vai yleistunnille. Nyt jokatapauksessa näyttäisi siltä, että jos aloitan tunneilla käymisen niin valintani on Ratsastuskeskus Aino.

Mitä mieltä te olette Ratsastuskeskus Ainosta?

Onko kellään kokemusta tallin tunneista?

Etsin ratsastuskoulua ja muita kuulumisia

Hei kaikille kärsivällisille! Pahoittelen, että en ole postaillut pitkään aikaan. Harjussa kesätallijakso päättyi viime viikon perjantaina. Näytöt menivät kutakuinkin hyvin. Viime viikolla minulla ei ollut tietokonetta Harjussa, joten en voinut postailla ja muuna aikana bloggerissa käyminen on yksinkertaisesti vain jäänyt. Pahoitteluni siitä. Minulla on myöskin ollut paljon hommaa koulussa ja vapaapäivinä kiireistä matkustaa busseissa tunti kaupalla ja pakata tavaroita, sillä tämän viikon maanantaina minulla alkoi kauan odotettu työssäoppiminen hevoskasvatuksen parissa. Työssäoppiminen kestää yhteensä seitsemän viikkoa, eli vielä kuusi on jäljellä. Postailu tulee siis varmaankin olemaan vielä seuraavan kuun loppuun hyvin vähäistä. Yritän kuitenkin kehitellä välillä jotain mukavaa luettavaa ja katseltavaa tännekin. Roosa-ponin vuokrausviikosta oleva video on vielä todella kesken, eikä minulla valitettavasti ole juuri nyt motivaatiota tehdä sitä. Yritän kyllä parhaani mukaan keksiä kivoja aiheita postailuun ja saada motivaatiota kirjoittamiseen takaisin. Vierailen kotipuolessa aina kymmenen päivän välein, joten voitte ehdottaa postausideoita. Voin esimerkiksi vierailla pääkaupunkiseudun talleilla mahdollisissa kisoissa tai kirjoittaa mielipidepostauksia hevosharrastukseen liittyen. Ideoita vain tulemaan!

Olen tässä miettinyt Tasoni ja tavoitteeni ratsastajana -postauksen tiimoilta sitä, miksi nykyään ratsastan niin vähän. Vaikka haluaisin ratsastaa, ei ole "ollut mahdollisuutta" ratsastaa. Toisaalta se on ollut vain minusta itsestäni kiinni. En ole tehnyt asialle mitään, en ole mennyt paikkoihin joissa voisin ratsastaa. En ole pyrkinyt ratsastustunneille, enkä edes yrittänyt etsiä vuokrahevosta, joka sekin on ollut jo pidempään haaveissani. Olen tullut siihen tulokseen, että haluan kehittyä, haluan ratsastaa paremmin. Aion tehdä asialle nyt jotain. Ajatuksenani on, että etsin hyvän ratsastuskoulun pääkaupunkiseudulta ja aloittaisin ratsastamisen siellä perjantaina, lauantaina tai sunnuntaina ensi vuoden alussa. Mutta nyt on mietittävä myös sitä, että keväällä minulla on autokoulu ja opiskelen edelleen noin 200 kilometrin päässä kotoa. Onneksi autokoulun ja oman auton hankkimisen jälkeen matkustamiseni helpottuu huomattavasti koulun ja kodin välillä. Silloin pääsisin helposti myös käymään talleilla, joiden lähelle ei kulje julkiset tai ne kulkevat huonosti. Tallilta vaadin nyt enemmän laatua kuin aikaisemmilta. Tallilla on oltava maneesi, siistit ja valoisat tilat, hyvin hoidetut hevoset ja niiden varusteet, sekä toiminnan on oltava muutenkin hevosystävällistä. Opetuksen haluan olevan laadukasta ja eteenpäin vievää ja tallilla on oltava kilpailumahdollisuus. Jos tiedätte nämä kriteerit täyttäviä talleja pääkaupunkiseudulla, kuulisin niistä mielelläni!

Varsakuvia Harjusta

Näissä useissa ihanissa varsakuvissa esiintyy ennen kesälomaani syntynyt Harjun oppimiskeskuksen tammavarsa. Varsa on rodultaan fwb. Sen nimi on kaunis Diamond Hill's. Tämän kuluvan kesätallijakson aikana olen päässyt taluttamaan tätä ihanaa varsaa jo yli viisi kertaa. Minulla alkaa ensi viikon jälkeen työssäoppi kasvatustallilla, joten olen nyt vapaaehtoisesti lähtenyt taluttamaan varsaa oppiakseni nuorten hevosten käsittelyä. Tämä varsa on kyllä mielestäni oikein järkevä, joskin välillä se on talutuksessa innostuksesta hyppinyt ja pukitellut. Kuitenkin varsa antaa hyvin koskea kaikkialle eikä ole siitä moksiskaan.

Tämä on nyt tällainen kuvapostaus, joten en selitä tämän enempää.

Mikä kuvista on mielestänne paras?

Minä mokasin tänään

Tänään oli jälleen päivä täynnä uusia kokemuksia ja oppeja, sekä jotain opin myös kantapään kautta. Päivällä minulle annettiin tehtäväksi esittää kaksi hevosta kengitysnäytön tekijöille ja näytön vastaanottajalle. Sain esitettäväksi Kaapon ja Vinhan. Ne molemmat ovat suomenhevosruunia. Ennen esittämistä harjasin hevoset huolella ja laitoin suitset päähän ilman ohjia, sekä liinan, josta taluttaa. Itselläni piti olla turvakengät, kypärä ja hanskat. Kaapon esittäminen oli vuorossa ensimmäisenä kello 12:25. Kaapo toimi oikein nätisti käynnissä ja ravissa. Paikallaankin se pysyi oikein nätisti ja antoi siirtää näyttelyasentoo jalkojaan yhteistyöhaluisesti. Esittämisen jälkeen vein Kaapon talliin ja pesin sen suitset. Tässä välissä minulla oli puoli tuntia aikaa, joten kävin vähän kuvaamassa tämän kesäistä varsaa, sekä muita hevosia tarhoilla. Vinhan vuoro koitti 13:45. Sillä oli aivan sama varustus kuin Kaapollakin. Esitin myös Vinhan käynnissä ja ravissa. Muutaman kerran Vinha oli vähän eri mieltä käännöksissä ja yritti näykkäistäkin, mutta pienellä huomauttamisella hevonen lopetti pelleilyt. Vinhakin seisoi todella kärsivällisesti paikoillaan, kun sen jalkojen asentoja ja rakennetta tutkittiin. Saatuani luvan poistua Vinhan kanssa, vein senkin talliin ja puhdistin sen suitset. Sitten vein juoksutusliinan paikoilleen.

 Tässä Kaapo valmiina suoritukseen.

Vinha odottelee toimintaa kiinnostuneena jostain asiasta kaukaisuudessa.

Mutta sitten onnistumisista epäonnistumisiin. Neljän talli alkoi normaaleissa merkeissä. Hevosia ruokittiin, haettiin tarhoista ja laitumilta tulleita haavoja hoidettiin. Minä hain kaksi hevosta tarhoista, sekä kaverin kanssa Dora-tamman ja hänen ihanan tämänkesäisen pikkuvarsansa laitumelta. Minä talutin varsaa. Ei siinä mitään, mutta jossain vaiheessa päätin ottaa hoitaakseni jalkavaivaisen yksivuotiaan ravitammavarsan talutuksen. Tätä varsaa oli taluteltu jo useamman päivän ajan useasti päivässä ja se on kulkenut aikaisempien kokemuksieni ja kuulemani mukaan todella fiksusti. Sitä on taluteltu aina riimulla ja narulla, niin lähdin minäkin taluttamaan sitä tänään. Päätin mennä kiertämään vanhan raviradan, mutta kun saavuin sen luokse, havaitsin sadettimet radan keskellä olevalla ruohokentällä. Ajattelin, että tämä varsa on ollut niin fiksusti aina ennenkin, että kyllä se varmaan noiden ohi kävelee ja hyvähän sen on tottua kaikkeen. No sitten jatkettiin matkaa parikymmentä metriä ja varsa tuli hyvin vierellä, mutta se kyllä katseli vähän jännittyneenä vesisuihkuja. Päätin sitten vaihtaa suuntaa pois raviradalta, ettei se vaan säikähtäisi kunnolla. Mutta juuri kääntyessäni varsa sitten ilmeisesti säikähti tai jotenkin oletti, että nyt on juostava pakoon ja se vain otti ja lähti otteestani ja laukkasi kovaa vauhtia vapaana tallia kohti. Toivoin sydämeni pohjasta, ettei sen kipeä jalka nyt vain pahentuisi tästä, mutta en osannutkaan odottaa vielä pahempaa kuin vain kiitolaukalla talliin ryntäämistä. Varsa nimittäin liukastui tai kompastui hiekkatiellä sännätessään ja kaatui liukuen hiekkaa pitkin varmaan useamman metrin. Maasta se sitten nousi kuitenkin ylös ja jatkoi matkaa laukalla tallin pihaa kohti. Pihassa se sitten antoi kiinni siellä oleville kahdelle ihmiselle, joilta varsan kävin sitten hakemassa. Seuraava kohde oli sitten suoraan talliin, sillä varsa oli saanut useita pintanaarmuja toiselle puolelle kehoaan. Naarmuista osasta oli lähtenyt vain karvaa tai karvaa ja ihoa, mutta myös useita verellä olevia haavoja löytyi eri puolilta hevosen toista puolta. Eri haavoja oli ainakin kahdeksan. Onneksi, mikään haavoista ei tainnut olla syvä. Haavat hoidettiin tallimestarin ohjeiden mukaan porukalla. Toivon, että varsa paranee pian. Haluan itse osallistua arviointivirheeni korjaamiseen mahdollisimman paljon, eli haavojen hoitoon. Siinä rytäkässä tai varsan juostessa myös vanhasta haavasta kaksi tikkiä taisi aueta.. Jos varsa nyt joutuu klinikalle lähtemään, niin toivon, että tallimestari suostuisi ottamaan minut mukaan, koska syy oli minun ja haluan auttaa ja oppia korjaamaan asian eli hoitamaan haavat.

Virheitä sattuu ja niistä opitaan. Murheeseen, itsesyytöksiin ja muuhun moiseen ei ole aikaa tällä alalla, sillä silloin loukkaantunut hevonen kärsii vielä enemmän. Kun hevonen on loukkaantunut, oli syy mikä tahansa, ei voi jäädä voivottelemaan, ällöttelemään haavoja saatika paeta paikalta vaan pitää alkaa hoitamaan niitä ja soittaa tarvittaessa eläinlääkärille! Kun saavuin talliin loukkaantuneen hevosen kanssa, selitin tilanteen luokkakavereilleni ja pyysin soittamaan heti tallimestarin paikalle. Hän tulikin pian ja aloimme heti hoitamaan haavoja. Tämä tapaus opettaa meitä kaikkia. Vaikka se ei missään nimessä ollut toivottavaa, niin oikeastaan tämän varsan loukkaantumisessa on yksi hyvä puoli. Nimittäin se, että me opiskelijat pääsemme oppimaan lisää haavojen hoidosta, joka on yksi tärkeimmistä taidoista hevostenhoitajana.