Ajatella, että tämäkin hetki viimein koitti. Nimittäin tämän postauksen julkaisuhetkestä lähtien olen viimein täysi-ikäinen, 18-vuotias, vastuullinen aikuinen! Uskomatonta! Samaan aikaan on niin ihana olo, mutta samalla pieni huoli kaivaa mieltä. Vastuu kasvaa, itsenäistyminen lisääntyy ja oikeudet, sekä tietenkin velvollisuudet kasvavat. Virallinen lapsuus on nyt ohi, mutta se ei tarkoita, ettenkö voisi edelleen tehdä mitä nuoret tekevät tai rakastaa asioita joita nuoret rakastavat. Lapsi olen aina, äitini lapsi. Nyt on kuitenkin aika katsoa eteenpäin, muistella nuoruutta ja tehdä töitä tulevaisuuden eteen. Siltikin elämästä tulee nauttia ja niin minä aion tehdäkin.
Sitten vielä toinen paljastus tähän samaan aiheeseen liittyen. Tällä hetkellä tai oikeastaan jo viime marraskuusta lähtien olen käynyt autokoulua. Tämän viikon torstaina suoritin teoriakokeen hyväksytysti ensimmäisellä yrittämällä. Tulevilla viikoilla ajan vielä viimeiset ajotunnit ja sitten olisi luvassa inssi. Sitä kohti!
Eilen, lauantaina, vietin sukulaissynttäreitä, josta postauksen kuvat ovat. Näissä merkeissä jatketaan!
Onnea❤️
VastaaPoistaKiitos paljon!
Poista