En voi muuta kuin ihastella miten upea ilotulitus oli Linnanmäelle järjestetty. Ilotulitteiden pauke ja ominaisuudet oli sovitettu musiikkiin täydellisesti ja sai showsta vieläkin upeamman. Lintsillä tunnelma oli lämmin. Porukkaa oli silmin kantamattomiin ja ruuhkaa joka paikassa, siis aivan kaikki paikat olivat täynnä ihmisiä, kuten muutamasta kuvasta alempaa näettekin. Valaistus oli myös upea. Erityisesti pidin maailmanpyörän ja alla olevan puun valaistuksesta. Mietin usein, että miten ja mikä vaiva on saada puuhun tuollaiset valot. Ei voi muuta kuin ihastella. Näin on hyvä jättää huvipuisto talvitauolle. Tämä ilta oli myös hyvä päätös minun syyslomalleni.
19.10.2015
17.10.2015
Talliviikko 42
Maanantai
Maanantaina menin tallille tarkoituksena auttaa, jos apua tarvitaan ja useinhan apu on tallilla tervetullutta. Lisäksi hoidin myös Roosan, sillä sen hoitaja pyysi minua hoitamaan sen. Sitten auttelin muita ja juttelin kavereiden kanssa. Lähdin noin seitsemältä illalla kotiin.
Tiistaina lähdin tallille 14:45 bussilla. Tallilla aluksi autoin hevosten juotossa ja sen jälkeen tarhaan viennissä. Hoidin Roosan karsinassa, mutta kävin putsaamassa kaviot ulkona. Illalla minulla oli ratsastustunti. Ratsastin suomenhevosruuna Eetulla. Se ratsastus ei mennyt kovin hyvin. Heppa vei minua ympäri kenttää, koska en osannut ratsastaa sitä. Mutta tuli meille muutamia hyviäkin pätkiä. Esimerkiksi laukat nousivat mukavasti. Tunnin jälkeen vein Eetun karsinaan ja laitoin sille loimen yöksi. Lähdin tallilta ilta yhdeksän jälkeen.
Jeppe loikoilee.
Päivä alkoi hevosten ulosviennillä. Seuraavaksi autoin kaveria pesemään Mallan harjan ja hännän. Pestyämme sen, menin hakemaan Roosan ulos puomiin, jossa harjasin sen, sillä sen hoitaja ei päässyt tänään tulemaan. Harjasin myös Helakan ja Villen. Sitten laitoin Roosan kuntoon tunnille ja menin taluttamaan sitä kentälle. Kentällä suuhuni joitui jokin pieni ötökkä ja vahingossa nielaisin sen, hyi! Illalla autoin iltatallin tekijöitä hakemaan hevoset sisälle, juottamaan ja ruokkimaan ne. Lähdin tallilta vasta yhdeksän aikaan illalla.
Torstai
Torstaina päivä alkoi niin, että vein lähes kaikki tarhailevat hevoset tarhoihin. Ensimmäiselle tunnille harjasin Mallan ja Villen, sekä laitoin molemmille pintelit etujalkoihin. Mallalle laitoin myös suitset päähän. Toiselle tunnille hoidin hoitoponini Roosan ulkona. Ennen kuutta laitoin Kapun kuntoon ja menin taluttelemaan sitä ainakin kymmeneksi minuutiksi kentälle, sillä sen ratsastaja oli myöhässä. Seitsemän aikaan hain tarhoista hevosia sisälle yhdessä parin muun kanssa ja laitoin niille loimet. Torstaina saavuin kotiin jo vähän ennen kahdeksaa.
Perjantai
Perjantaina hoidin Hempan, Oskun ja Mallan. Roosaa ei minun tarvinnut hoitaa, sillä se ratsastettiin jo aikaisemmin ja hoidettiin siinä samalla. Hempan hoidin ulkona, Oskun etukäytävällä ja Mallan karsimassa. Kaikki meni hyvin. Sitten vein Roosan tarhaan ja matkalla napsin siitä muutamia kuvia. Ensimmäinen tunti oli alkeiskurssi. Lähdin heidän mukaan maastoon kävelemään avuksi. Perjantaina autoin myös tallityöntekijöitä juottamaan hevoset kahdesti ja vein niitä taas ulos ja hain sisään. Hommiin kuului myös kolmen hevosen loimitus. Tai siis vapaaehtoisestihan minä kaiken tämän teen. Siksi teen, koska hevosten parissa puuhailu on parasta mitä tiedän.
Perjantaina olin unohtanut puhelimen laturin tallille, joten pärjäilin koko aamun virrattomalla puhelimella. Saavuin tallille kahden aikaan. Autoin juotossa ja vein heppoja ulos. Sitten harjasin Roosan karsinassa. Tässä välissä odottelua oli aika paljon, jonka kulutin syömällä eväitä ja juttelemalla kavereille.
Viimein koitti hetki, jota olin jo odottanutkin. Pääsin laittamaan Roosaa kuntoon ja lähtemään sen kanssa kentälle ratsastamaan itsenäisesti. Aluksi kävelin pitkät alkukäynnit. Sitten otin ohjat käteen ja tein käyntivoltteja kaikille sivuille. Seuraavaksi rupesin ravailemaan ja tein ravissa pääty ympyröitä välillä vaihtaen ympyrää ja samalla suuntaa. Ympyröillä halusin molempiin suuntiin sisäpohkeen läpi. Aika hyvin onnistuinkin. Sitten siirryin käyntiin ja aloin tehdä pohkeenväistöjä uran sisäpuolelta takaisin uralle. Tein saman tehtävän molempiin suuntiin. Meille tuli aika paljon kiemurtelua, mutta tuli niitä hyviäkin pätkiä. Pohkeenväistön jälkeen aloitin laukkatyöskentelyn. Ensin otin hieman ravia pääty-ympyrällä ja sitten käynnistä laukannostoja. Laukkasin aina useamman kierroksen kerrallaan. Ympyrällä oli kohta jossa Roosa meinasi rikkoa raviin ja rikkoikin pari kertaa, mutta pienellä kannustuksella jatkettiin laukassa useampi kierros. Laukannostoja tehtiin useampi molempiin suuntiin ja ne sujuivat lähes tulkoon rauhallisesti, muutamaa kiihdytystä ja kiitoravia lukuunottamatta. Laukkojen jälkeen ravasin hieman ja sitten pidettiin välikäynnit pitkin ohjin. Kävelyn jälkeen otin muutaman kerran laukannoston oikeassa kierroksessa, joka on vaikeampi suunta Roosalle. Onnistuneen laukan jälkeen aloitin loppuravit. Ravattiin uralla tehden muutama voltti ja pääty-ympyrä molempiin suuntiin. Lopuksi käveltiin pitkät loppukäynnit.
Tänään meni Roosan kanssa hyvin. Oon ylpee mun pikku hoitoponista. Se on oppinu niin nopeesti tultuaan punikseen. Oli kiva ratsastaa itsenäisesti, niin sain harjoitella oman tarpeen ja tahdon mukaan eri asioita. Roosa on kyllä ihan huippuponi, joka yrittää parhaansa. Se ei enään kyttäile ja säiky niin paljon kuin tullessa tallille. Ja Roosa on muutenkin oppinut hyvin tallin tavoille.
Yhteenveto
Koko viikko on ollut hyvin hevostäyteinen. Tällä viikolla oli siis syyslomani. Minnekkään lomailemaan en lähtenyt, joten vietin jokaisen illan tallilla. Sain usein auttaa juottamisessa, hevosten ulos ja sisään viennissä, loimituksessa ja ruokinnassa. Harjasin myös monena päivänä useita hevosia. Autoin muita ratsastajia ja tallityöntekijöitä. Kävin alkeiskurssilaisten kanssa maastossa, pesin yhden hevosen harjan ja vietin aikaa juttelemalla mukavien tallikavereiden kanssa.
Monet saattavat miettiä, että väsyttikö minua missään vaiheessa. Voin sanoa, että tallilla ei väsyttänyt. Olin aina valmiina puuhaan jos toiseen, mutta kotiin tullessa oli kyllä väsynyt olo ja olenkin mennyt lähes joka päivä ennen yhtätoista nukkumaan. Tekisinkö näin ahkeran talliviikon uudestaan? No taastusti tekisin! Tallilla olemiseen ja hevosten kanssa puuhailuun ei vaan kyllästy. Toki on hyvä muistaa riittävät yöunet, ettei väsy fyysisesti.
Ihana viikko takana ja uusia edessä. Keskiviikkona sain neuvoteltua itselleni Roosan maanantain hoitopäivän. Hoidan Roosaa nyt siis neljänä päivänä viikossa eli nyt myös maanantaisin. Tälläinen oli syyslomani. Paljon ihania kokemuksia ja oivallista ajanviettoa.
Toivottavasti postaus ei ollut liian pitkä. Kertokaa toki mistä piditte ja mitä voisin kertoa toisin. Toivepostauksia otan vastaan mielelläni. Hyvää syysloman loppua/alkua missä päin Suomea sitten asuttekaan. :)
11.10.2015
Heijastimet käyttöön!
Syksy on jo pitkällä ja heijastinkausi on alkanut. Heijastimien käytöstä tulee vastaan mainoksia joka paikassa. Poliisi ja ratsupoliisi muistuttavat heijastimien tärkeydestä facebook:ssa ja muualla, eikä syyttä. Minä todella arvostan ihmisiä jotka käyttävät heijastimia itsellään ja lemmikeillään. Muut tiellä liikkujat huomaavat heijastimilla varustetut ihmiset ja eläimet(koirat, hevoset yms.) paljon kauempaa ja paremmin, kuin ilman heijastimia liikkuvat. Heijastimien käyttö edesauttaa siis kaikkien tiellä liikkujien turvallisuutta. En voi ymmärtää miksi heijastimen käyttö on joidenkin mielestä noloa. Minun mielestäni heijastimet ovat jopa hyvän näköisiä itseni ja muiden päällä. Tänä syksynä aloitin heijastimien hankinnan jo erityisen ajoissa tallin vaihdon takia. Varsinkin pienemmillä teillä joissa on mäkiä ja mutkia eikä jalkakäytävää on jalankulkijan todella vaarallista liikkua hämärällä ja pimeällä. Juuri tälläinen kuvailemani tie on 700 metrin matkani bussipysäkiltä tallille, eli melkein kilometrin matka. Siksi minun tallilaukun vakiovarusteisiin kuuluukin perinteinen heijastinliivi, jousiheijastin ja pian taskulamppu. Päivällä/iltapäivällä tallille kävellessäni en ole vielä kokenut näitä tarpeellisiksi, mutta illalla 19-21 aikaan on jo todella pimeää. Kun lähden tallilta, pistän aina heijastinliivin takkini päälle ja jousiheijastimen tien puoleiseen ranteeseen. Täten haluan ehkäistä vaarallisia tilanteita tallimatkoillani.
Olen myös itse valppaana autojen suhteen. Pyrin keskittymään kävelemiseen koko matkan vaikka välillä tuleekin katsottua puhelinta. Toinen asia, joka häiritsee havainnointikykyä, on musiikin kuuntelu. Jos kuuntelen musiikkia liikenteen seassa, on minulla aina vain toinen nappikuuloke korvassa. Näin pystyn kuulemaan edes toisella korvalla ympäristön ääniä. Paras ja turvallisin vaihtoehtohan olisi olla kuuntelematta musiikkia ollenkaan. Valitettavan usein näkee nuorisoa kulkemassa ihan omissa maailmoissaan kuulokkeet korvilla, jolloin he eivät havainnoi ympäristöään juuri ollenkaan. En tiedä kuinka monta läheltä piti -tilannetta on tämän takia jo tapahtunut, saatika kuinka monta onnettomuutta, mutta toivon että ihmiset nyt pimeän ja liukkaiden kelien aikaan kiinnittäisivät huomiota kulkemiseensa tuplasti paremmin kuin kesäaikaan.
Myöhemmin kovemmilla pakkasilla alan käyttämään ratsastustoppahaalaria. Ostosreissulla minulla oli ehdoton kriteeri, että haalarissa pitää olla hyvät heijastimet. Onneksi löysinkin sellaisen haalarin melko nopeasti. Lisäksi talviratsastussaappaissani on ulkosivuilla tarroissa heijastimet. Nehän eivät näy minnekkään haalarin lahkeiden alta, mutta ennen haalarin käyttöä niistä voi olla etua. Heijastavat hanskat eivät olleet välttämättömyys minulle muiden heijastimien lisäksi, mutta ei niistä haittaakaan ole. Aina pitää muistaa, että pukee mieluummin liikaa heijastimia kuin ei ollenkaan.
Heijastava ratsastushaalarini edestä ja takaa, sekä talviratsastushanskani.
Talviratsastussaappaissakin on heijastavia yksityiskohtia.
Tässä ei ole vielä kovin pimeää, mutta Roosa-ponin heijastinriimu erottuu hyvin tummasta ponista.
Huolehdin omalta osaltani itseni ja muiden turvallisuudesta pimeällä, huolehdithan siis sinäkin? Käytäthän heijastinta, se voi pelastaa itsesi ja rakkaidesi hengen! :)
Valokuvauksellinen koirani

Heippa kaikki viralliset lukijat ja muutkin, jotka eksyitte blogiini. Hetki sitten kuvasin koiraani olohuoneessa saaden mielestäni aivan mahtavia kuvia. Haluankin jakaa ne tänne blogiin muidenkin iloksi. Oma suosikkini on varmaankin tuo ensimmäinen kuva, jossa Jalolla on kieli ulkona. Pidän myös silmän iskusta. Koirastani Jalosta voitte lukea lisää linkistä: Jalo-koira
Mikä kuvista on suosikkinne?






Käytiin tossa jokunen päivä sitten sänkkärillä Jalon kanssa juoksemassa ja katselemassa tähtiä. Kello oli noin 22:00, kun lähdettiin ja lähemmäs puolen yön, kun palasimme kotiin. Tarkoitus oli nähdä ja kuvata revontulia, mutta niitä ei täällä etelässä siihen aikaan näkynyt. Ja kuten kuvasta näkyy, haluan panostaa meidän molempien näkyvyyteen pimeällä. Jalolla oli heijastintakki päällään, minulla heijastinliivi ja sellainen käteen laitettava heijastinliuska, sekä taskulamppu.
9.10.2015
Ensimmäinen ja viimeinen kerta! (Pe 9.10.15)
Luvassa tallipäiväpostaus, mutta tänään tapahtui jotain odottamatonta. Pääsin päivän päätteeksi tallin pikkuponien, Hempan(kuvassa) ja Oskun selkään muutamaksi minuutiksi. Tallikaverini, joka vuokraa näitä poneja perjantaisin, tarjosi minulle mahdollisuutta mennä loppuraveja ja käyntejä näillä poneilla. Molemmilla ratsastin tai mielumminkin "ratsastin" ilman satulaa, koska ei niillä satuloita kentällä ollutkaan. Hempan selässä pääsin ravaamaan aluksi niin, että kaveri talutti ponia ja minä istuin kyydissä kädet suorina sivuille. Se oli hauskaa ja yllättävän helppoa! Ponilla oli aika kiva askel, ellei se kiihdyttänyt vauhtia. Sitten kävelin vähän Hempan kanssa ja vaihdoin Oskunkin selkään hetkeksi kävelemään. Olen ilmeisesti hieman iso näille poneille, joten halusin vain kokeilla niitä nopeasti. Ei mitään rankkaa hommaa. Molemmat pikkuponit olivat oikein kivan oloisia. Jäin todella hyvälle mielelle pikkuköpöttelyn jälkeen. Ja olen todella kiitollinen, että sain tämän tilaisuuden mennä näillä. Luultavasti tämä oli elämäni viimeinen kerta, vaikka olikin ensimmäinen. Hemppa ja Osku <3
Tallilla ollessani näin tänään Jeppeä harjatessani ensimmäistä kertaa pikkuruisen jyrsijän karsinan puruissa. Se taisi olla joku päästäinen tai vastaava. Ja eläimellisiä havaintoja tuli tältä päivältä muitakin, nimittäin näin peuroja jälleen ratsastuskentän takana olevalla pellolla. On mukava, kun pääsee näkemään erilaisia villieläimiäkin niin pitkään kun niistä ei ole haittaa tallille ja hevosille.
Hoidin tänään tavallisesti myös Roosan karsinassa. Roosan kanssa alkaa yhteistyö sujua jo niin hyvin, että molemmista tuntuu mukavalta hellitellä vähän ennen ja jälkeen harjauksen. Harjatessa kaikki sujuu hyvin. Roosa väistää ihmistä kiltisti aina pyynnöstä, eikä se pure tai potki lainkaan. Ainoa minkä kanssa joudutaan väittelemään aina välillä on kavioiden puhdistus ja varsinkin sen aikana paikallaan pysyminen. Jostain syystä Roosa haluaisi aina etukavioita putsatessa liikkua karsinassa johonkin suuntaan ja takakavioita putsatessa se haluaisi venytellä. Siinä sitten asiasta vähän keskustellaan, mutta aina on kaviot saatu hyvin putsattua.
5.10.2015
Lauantain kuvausharjoittelua Hööksissä
Heippa taas. Viimeisimmästä tallikäynnistäni on kulunut ihan pian jo viikko! Siihen on syynsä, nimittäin olen ollut torstaista asti kipeänä. Syysflunssa on iskenyt, no minkäs teet. Hoitamaankaan en ole viitsinyt mennä huonon olon ja muiden tarttuttamisriskin vuoksi. Tänään maanantaina en vieläkään ole kunnossa, joten kouluunkaan en voinut mennä. Silti toivon, että huomenna pääsisin tallille hoitamaan ja ratsastamaan. Olen tässä jo vähän parantumaan päin. Saa nähdä.
Lauantaina kuitenkin raahauduin Suomenojalle Hööksiin, sillä en sallinut itseni ohittavan tilaisuutta nähdä ratsastusvaatemuotinäytöstä. Olin perjantaina lainannut koulusta sitä varten kamerankin. Kaikesta huolimatta en saanut näytöksestä yhtään edes siedettävän laatuista kuvaa. Ainoa kuva jonka kehtaan laittaa tänne on tässä alapuolella oleva sumea kuva, joka on mielestäni omalla tavallaan hieno.
Muotinäytöksen jälkeen päätin mennä Hööksin liikkeeseen harjoittelemaan kuvaamista hyvässä valaistuksessa ja sieltä tulikin ihan mukavia kuvia. Ensimmäinen kuva alla on koiraosastolta. Ihastuin noihin mustiin pantoihin, mutta koirani ei ole tottunut kävelemään pannassa niin jätin suosiolla haaveilun lyhyeksi. Toisessa kuvassa taas on otsapantoja joista musta sinivalkoisin helmin koristeltu on mielestäni hienoin. Ja kolmannessa ja neljännessä kuvassa kuvasin suojia ja pinteleitä.
Reissulta mukaani tarttui kauan kaipaamani pipo. Nyt ilmojen viilentyessä olenkin jo etsiskellyt mukavaa, hyvän näköistä ja lämmintä päähinettä itselleni. Tämä Spooksin harmaa myssy täytti nämä pipolta vaatimani kriteerit.
Kuva otettu iPhonella.
1.10.2015
Rakas Joulupukki, toivon tänä Jouluna..
Joulu kolkuttelee jo mielessäni. Täten päätin tehdä tänne blogin puolelle nyt jo joululahjatoivelistan! Luvassa siis lähinnä hevosiin tai talliin jollain tavalla liittyviä toiveita. Kuten kuvista voikin päätellä, talven lempivärini on turkoosi/kirkkaan sininen. Kertokaa kommenteissa mitä kokemuksia teillä on näistä vaatteista ja mitä itse toivotte tänä vuonna.
Rakas Joulupukki, toivon tänä Jouluna seuraavaa:
1. HÖÖKS: Myssy Big Bubble Spooks, sininen 42,40-49,90€
Jotta pääni pysyy lämpimänä työskennellessäni ahkerasti tallilla joka säällä.
2. HÖÖKS: Ratsastussukat Classic CRW, musta, koko 35/39, 7,90€ (mielellään useampi pari)
Jotta minulla olisi hyvät sukat tallikäyttöön. Entiset kuluivat jo puhki ahkerassa käytössä.
3. HÖÖKS: Pusero Cesena JH Collection, vaaleansininen ja luonn. valk., 28,90-34,90€/kpl
Jotta pysyn lämpimänä ja voin huoletta tehdä kaikkea mukavaa ympäri vuoden.
4. HÖÖKS: Sateenvarjo JH Collection, mariini, 12,00€
Jotta voin suojautua sateiselta säältä.
Muita toiveita:
-Kesäratsastushanskat, sillä entiset menevät puhki millä hetkellä hyvänsä käytön seurauksena.
-Ottamastani kuvasta tehty canvas-taulu, jotta voin sisustaa huoneeni omalla luomuksellani.
-Lahjakortti Horzeen ja/tai Hööksiin, sekä rahaa.
Kaikki tämä siksi, että voisin jonain päivänä viettää ihanan Joulun oman hevoseni kanssa!
En toki ole unohtanut itse antaa lahjoja, päin vastoin. Tänä Jouluna aion tehdä/tuottaa antamani lahjat lähes kokonaan itse! On ihana antaa lahjoja muille ja nähdä miten he ilahtuvat siitä. On hyvä muistaa, että Joulu on antamisen aikaa. Hyvä lahja voi myös olla sitä, että annat aikaasi perheelle ja ystäville. Aina ei kannata antaa sitä mitä kaikilla tiedetään jo olevan, vaan voi myös miettiä, että voiko antaa jotain omaperäistä, itse tehtyä ja uutta? Tehdään yhdessä Joulu 2015 niin talliin, kuin koteihinkin!
Olen kehittelemässä tänne blogiin joulukalenteria. Otan ilolla vastaan kaikkia ideoita ja toiveita.
Hyvää Joulun odotusta kaikille!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
































