Opetusvideoita viime keväältä

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille lukijoilleni! Selaisin viikonloppuna Youtubea ja eteeni osui viime keväänä opiskeluryhmäni kanssa tehdyt opetusvideot. Ajattelin, että videot saattaisivat kiinnostaa teitäkin. Upotin tähän postaukseen videon, jota olin itse tekemässä ja jossa suurimmaksi osaksi esiinnyn. Video esittelee Harjun silloiset tallirutiinit, jotka ovat nyt hieman muuttuneet, mutta pääosin pysyneet samanlaisina. Video on omasta mielestäni vähän hutaisten tehty, sekä esiintymiseni videolla saisi olla osittain asiallisempaa. Kuvauksissa oli hauskaa, mutta videon oli tarkoitus olla opetusvideo eikä tallille kuulu turvallisuutta vaarantava "pelleily", heinien liiallinen roikkuminen kärryn yli tai ihmeellinen ympyrän pyöriminen karsinaa siivottaessa. :D Parannettavaa olisi paljon, mutta onhan tuosta kulunut jo melkein vuosi. Videosta kuitenkin näette mitä ja millaisissa tiloissa minä Harjussa tallivuoroilla teen. Muiden ryhmien videoita pääsette katsomaan seuraavasta linkistä: Harjun Oppimiskeskuksen Youtube-kanava.

Omasta mielestäni parhain video käsittelee talliturvallisuutta ja -käyttäytymistä. Se ei valitettavasti ole Harjun Youtube-tilillä vaan löytyy tämän linkin takaa: TALLITURVALLISUUS JA KÄYTTÄYTYMINEN

Mitä pidätte näistä videoista? 

Kaksi tuntia Ainossa ja tippuminen

Toissapäivänä olin jälleen ratsastamassa Ratsastuskeskus Ainossa Ainolassa. Viime viikon perjantaina en päässyt tunnille ollessani viikonlopun Harjussa tallia tekemässä. Siksi ratsastinkin toissapäivänä kaksi tuntia peräkkäin. Samoin ensi viikolla en pääse Ainoon, koska olen jälleen talliviikonlopussa. Sitä seuraavalla viikolla minulla onkin samoin kaksi tuntia peräkkäin, kuten tällä viikolla oli. 

Ratsastin omalla tunnillani perjantaina Doodey nimisellä pienellä ponilla. Se oli kyllä pieni! Laitoin Doodeyn kuntoo karsinassa ja lähdin maneesille vähän vaille seitsemän muiden ratsukoiden kanssa. Tunnin aiheena oli kokoaminen ja väistöt käynnissä ja ravissa. Doodey tuntui todella mukavalta ratsastaa. Se oli sopivan herkkä avuille, kun osasin pyytää oikein. Teimme pitkillä sivuilla väistöä käynnissä. Onnistuin väistöissä hyvin, kun muistin antaa väistättävän avun tarpeeksi taakse. Ravissa vaihtaessamme suuntaa teimme väistöä lävistäjän loppupuolelta uralle molempiin suuntiin. Väistöjen jälkeen nostimme tehtävän mukaan laukan ennen lyhyttä sivua ja teimme laukassa lyhyelle sivulle voltin ja siirsimme laukasta suoraan käyntiin volti jälkeen. Kulman jälkeen alkoi uusi väistö. Tätä jatkettiin jonkin aikaa. Pidin Doodeyn laukasta. Opettaja huomautti minua istumaan syvälle satulaan, jonka jälkeen homma alkoi sujua vielä paremmin. Minulle oli tainnut jäädä esteistuntamoodi päälle alkuviikon hyppäämisestä. Perusistuntaa laukassa onkin siis treenattava. Ravissa Doodeytä piti rauhoitella puolipidättein, kun Doodey rauhoittui se meni hienosti rentoa ravia. Tästä omasta tunnistani jäi erittäin hyvä fiilis.

Seuraavaksi olikin vuorossa korvaustunti heti oman tunnin perään. Ratsunani toimi Spot, yllä olevassa kuvassa oleva hevostamma. Spot olikin sitten todella haastava hevonen minulle. Se on koulutettu erittäin herkäksi istunnalle ja minulla on vielä istunnassa paljon kehittämistä. Siispä yhteistyö ei ollut helppoa. Tälläkin tunnilla teimme kokoamista ja siirtymisiä. Jostain syystä eräs tunnilla ollut hevonen oli säikyllä/villillä tuulella ja otti lähtöjä maneesin kauimmaisesta lyhyestä sivusta. Tämän yhden pelleilijän takia muutkin välillä lähtivät. Käynti- ja ravitehtävien aikaan Spot ei piitannut muiden tekemisistä. Otimme laukkaa kahdella pääty-ympyrällä, paitsi että minä en kertakaikkiaan onnistunut nostamaan laukkaa. Aluksi Spot teki totaalisen stopin kuullessaan opettajan ohjeet laukata. Sain sen kävelemään eteenpäin, mutta mitään muuta reaktiota ei pohjeapuihin tullut. Laukka-apuihin jaloistani se ei reagoinut mitenkään vaan puski käynnissä lapa edellä pientä ympyrää. Opettaja koittikin neuvoa minua nostamaan laukka istunnalla ilman pohkeita. Istuin kuulemma ryhdikkäästi, mutta liian etukenossa, joka varmasti olikin korjaamisen arvoinen asia. Minun piti tehdä puolipidäte, ajatella laukannostoa ylöspäin ja tehdä nosto istunnalla. Ei siitä kuitenkaan mitään tullut, tuntui etten osaa mitään. Ei vain onnistunut. Lopulta sain kuin vahingossa yhden kerran vasemman laukan nostettua. Aika voittajafiilis sen tuskailun jälkeen, mutta silti kummallisen epäonnistuneelta tuntui. Vaihdoimme suuntaa ja menimme kaikki keskiympyrälle tekemään ravissa ympyrän pienennystä ja suurennusta. Tämä onnistui mukavasti. Mutta kun oli aika ottaa laukkaa aluksi nostosta ei taas tullut mitään, mutta pian sain nostettua ja laukkasinkin muutaman kierroksen. Mutta sitten edessäni menevä hevonen otti lähdöt ja muutkin vähän villiintyivät. Spot ei lähtenyt alta mutta se teki ihan puskista yhtäkkiä pukin ja pysähtyi, joten tipuin selästä. Tipuin onneksi pehmeästi ja Spot pysyi paikallaan. Nousin reippaasti ylös pitäen yhä ratsuni ohjista kiinni. Muut eivät tippuneet ja tilanne rauhoittui nopeasti. Ope punttasi minut selkään ja jatkoimme ympyrää ravissa. Muutamat ottivat vielä laukkaa ympyrällä, jonka jälkeen siirryimme kokouralle ravaamaan loppuraveja. 

Minulle jäi tun nista aika pettynyt fiilis, tuntui oikeasti etten vain osaa ratsastaa. Välillä kun ei ollut mitään vaikutusta saada Spottia pohkeista eteen tai sivuille. Mietin tunnin lopussa etten haluaisi tätä ratsua enää, mutta näin jälkikäteen ajateltuna olisi vain hyvä, että pääsisin treenaamaan omaa ratsastustani sen kanssa. Oma lähestymistapani oli tälle kyseiselle hevoselle vain väärä. Pitää kokeilla toista tapaa, vähemmän jalkaa enemmän istuntaa. Ja istunnan treenaamisessa minulla onkin työtä. Tunnin jälkeen hoidin Spotin ja sen varusteet sekä omani. Kellon ollessa jo yli yhdeksän illalla junat kulkivat harvemmin. Olinkin kotona perjantain tallireissun jälkeen vasta puoli tuntia vaille keskiyön.

Kaksi viikkoa sitten kävin Horze Vantaan remonttialesta ostamassa itselleni Ainon tunneille käyttöön ratsastussaappaat, niihin saapastuet, sekä kouluraipan. Toissapäivänä nämä uudet saappaat olivat minulla ensimmäistä kertaa ratsastaessa jalassa. Ne tuntuivat jalkaan hyvältä, mutta pohja oli jalustinta vasten tosi liukkaan oloinen verrattuna tallikenkiin, joilla ratsastan muulloin. Havahduin, että minun pitää todella opetella pitämään kantapää alhaalla ja istumaan oikein. Kyllä se tästä. 

Pitkästä aikaa esteitä!

Heippa kaikille! Tällä viikolla on koulussa alkanut estehyppelöt minun tunneillani, sillä tarkoituksenani on suorittaa rata ykkönen näytössä ennen hiihtolomaa. Ennen tätä viikkoa olin hypännyt viimeksi työssäopissa syksyn alussa. Sekin oli vain yksittäinen kerta. Minulla on hyppääminen viimeisten neljän vuoden aikana ollut hyvin vähäistä, joten oli mukavaa päästä viimein hyppäämään ja ihan kunnolla.

Maanantaina ratsastustunnilla minulla oli ratsunani Rommi. Harjoittelimme ravipuomeja kevyessä istunnassa eri myötäyksin. Ravipuomien jälkeen vasemmassa kierroksessa tuli iso ympyrä vasemmalle pitkän sivun keskeltä. Ympyrän alussa nostettiin laukka ja laukattiin yksi ympyrä ja toinen perään jolloin hypättiin kavaletti ympyrän kaarella. Hypystä jatkettiin ympyrä loppuun ja suoraan pitkällä sivulla vielä laukkapuomin yli, jonka jälkeen siirrettiin käyntiin. Rommi oli käynnissä todella hidas ja alkuun ravissa ja laukassakin. Sain kannustaa sitä aika paljon eteenpäin, jotta saatiin tehtävät suoritettua sujuvasti. Lähestymiset kavaletille ja puomille laukassa olivat ongelmalliset johtuen löysästä laukasta. Tultiin ysen aika pohjaan ja Rommi ns. töksähti esteen eteen ennen kuin hyppäsi. Varsinaisia kieltoja ei kuitenkaan tullut.

Tiistaina hyppäsimmekin sitten ihan esteitä, sillä maanantaina illalla kävimme rakentamassa maneesiin ykkösradan seuraavaa aamua varten. Rataan kuuluu ravipuomeja normaalilla myötäyksellä ja pitkällä myötäyksellä, ravipuomien väliin tulee käyntisiirtyminen, puomien jälkeen laukka ja yksittäinen kavaletti ympyrällä kolme kertaa, ravilähestymisellä puomi ristikko pysty sarjallelävistäjälle, in and out kavaletit laukassa toisella pääty-ympyrällä, suhteutetulla välillä noin 60cm pysty ja 70cm pysty pitkällä sivulla, okseri lävistäjällä, josta vielä laukassa lyhyellä sivulla puomin yli voltilla. Menimme siis tiistaina tätä rataa osissa, mutta jokaista tehtävää harjoittelimme, poislukien viimeistä laukkavolttipuomia. Ratsastin taas Rommilla, joka osoittautuikin oikein kivaksi ratsuksi. Taas se oli hidas alussa, mutta koitin laittaa Rommia kulkemaan enemmän eteenpäin. Alkaessamme hypätä, Rommi jopa innostui hieman ja alkoi liikkua ihan mukavasti eteen. Pahimpia tehtäviä radalla olivat in and out -kavaletit sekä minulle itselleni istunnan kannalta ravilähestyminen sarjalle, jossa oli puomi ristikko ja pysty. Kaikki yksittäiset kavaletit ja esteet menivät ihan kivasti. Kerran kyllä päädyimme Rommin kanssa linjan toisen pystyn ohi, kun minun pohkeeni eivät olleet kiinni. Toisella ylityksellä päästiin hienosti yli. Hypätessä minulla on treenattavaa erityisesti pohkeissa, katseessa ja ympyröillä ohjaamisessa ja tasaisen tahdin säilyttämisessä. Hyppyihin pääsen opettajan mielestäkin kyllä yleensä hyvin mukaan,

Tiistaina ratsastmme kevyesti perään myös toiset hevoset. Mukana oli toipilaita, joita piti saada vain vähän liikkumaan. Minulla kuitenkin oli ehjä hevonen, pieni Pakki-suokki, jolla opettaja halusikin että ottaisin muutaman hypyn. Aluksi totta kai verryttelin käynissä ja ravissa, sekä tehden näiden askellajien välillä siirtymisiä. Sitten annoin hetken kävellä. Kävelyn jälkeen otin laukkaa ympyrällä molempiin suuntiin. Kun laukka tuntui hyvältä aloitin hypyt. Hyppäsin Pakin kanssa ristikkoa jonka edessä oli puomi ravilähestymisellä pari kolme kertaa. Pakki oli hyvin menossa eteen esteen jälkeen mutta sain sen vielä tässä vaiheessa kiinni, Sitten hyppäsin vielä ristikon josta jatkoin pystylle joka oli sen 70cm. Tämäkin meni hyvin. Sitten tulin vielä pitkällä sivulla risikon, pystyn ja pystyn ja lyhyen sivun jälkeen lävistäjällä vielä yhden pystyn. Tämän lävistäjällä olleen pystyn jälkeen jäin hypystä liian eteen, Pakki lähti kovaa uraa kohti, enkä saanut sitä hidastettua. Uralta se sitten ennen kulmaa kääntyi oikealle ja minä humpsahdin kyydistä vasemmalle kyljelleni alas. Poni jatkoi vähän matkaa ja onnistui saamaan ohjan jalan läpi, sitten se antoi kiinni. Minä taas en hetkeen voinut liikkua, kun sattui vasemman jalan ulkosivulle aika paljonkin. Lopulta kapusin ylös maasta, putsasin vähän itseäni ja ope punttasi minut selkään. Vasen jalkani oli kyllä niin kipeä, ette oikein voinut varata painoa sille. Ravasin ponilla vielä kierroksen vaikka se teki kipeää ja sitten käveltiin loppukäynnit. Tapahtuneen johdosta linkutin koko loppupäivän ja vähän vielä seuraavanakin päivänä. Tiistaina iltapäivän tunneilla pidin jalassa hevosten kylmäsuojaa, kun meillä oli teoriaa ratsutallin yläkerrassa.

Miten hevonen voikaan näyttää kahdessa minuutin sisällä otetussa kuvassa niin erilaiselta. Tässä ja ylemmässä kuvassa on Rommi, jolla hyppäsin alkuviikosta.

Keskiviikkona käytiinkin ryhmän kanssa maastossa. Tällä kertaa en saanut kipittelevää suokkia vaan porukan yhden rauhallisimmista kavereista, jolla löntystelimmekin viimeisinä jonossa. Suomenhevonen oli kyllä tämäkin kaveri, nimeltään Hottis. Maastossa oli ihanan rauhallista. Kävelimme ja ravasimme metsässä. Pystyin kyllä ratsastamaan, mutta jalkani oli vielä vähän kipeä. Onneksi sain maastoon rauhallisen ratsun.

Kuvassa rata 1, jota hyppäsimme tiistaina ja jonka hyppään myös näytössä. Tosin ristikon jälkeen oleva este oli pysty eikä kuvassa oleva okseri.

Talliviikonloppu vk 4

Viime viikonlopun vietin Harjussa tallia tehden. Olenkin siis ollut "koulussa" jo kymmenen päivää putkeen ja edessä vielä kaksi päivää, ennen kuin pääsen kotiin vapaille viikonlopuksi. 

Viime viikonloppuna ollessani tallissa, olin korvaamassa viime kevään sairaspoissaoloa. Tallissa oli nyt samaan aikaan kanssani ratsutallissa kolme ensimmäisen vuoden opiskelijaa ja ravitallissa tallimestari sekä yksi opiskelija. Koska itse olen toisen vuoden opiskelija ja porukkaa oli niin vähän, että tallimestarin täytyi olla itse toisessa tallissa suurimman osan ajasta, olin minä saanut vastuuta huolehtia ratsutallin hoidon sujuvuudesta. Hyvää harjoitusta siis. Vastuun kantaminen hevosten hoidosta, turvallisesta toiminnasta ja nuorempien opiskelijoiden neuvomisesta oli mukavaa, mutta myös haastavaa omalla tavallaan. Ainoa isompi kommellus sattui, kun yksi hevosista oli piehtaroinut, eikä päässyt heti ylös. Sen jalat olivat koukussa seinää kohti ja koko hevonen muutenkin lähellä seinää. Hevonen yritti kovasti itse ylös mutta yrityksistä huolimatta ei päässyt, joten se luovutti hetkeksi yrittämisen ja hengitteli karsinassa. Soitin tallimestarille, että mitä pitäisi tehdä. Sain ohjeeksi kannustaa sitä ylös huiskaisemalla vähän riimunnarulla. En ehtinyt kuin ottaa riimun ja narun käteen niin hevonen alkoi yrittää vielä nousta ylös. Ja se yrittäminen kannatti ja se pääsi ylös. Tarkistimme hevosen haavojen varalta, oikaisimme talliloimen ja harjasimme vähän turpeita hevosesta. Hevonen liikkui tällä viikolla ihan puhtaasti, eikä ulkoisiakaan vaivoja/haavoja havaittu. Selvittiin siis säikähdyksellä. Mitään muuta ihmeellistä ei onneksi talliviikonloppuna tapahtunut.

Talliviikonloppu alkoi perjantaina 11:15 hakemalla heppoja sisään ja viemällä toisia ulos tarhoihin. Varttia vaille neljä oli jälleen hevosten sisään haku. Sisällä otettiin toppaloimet pois ja jaettiin heinät. Seuraavaksi lakaistiin koko talli ja siivottiin yleisiä tiloja. Muutamille hevosille laitettiin myös sisäloimien alle selkäbotti ja yhdelle jalkoihin Back on Trackin tallisuojat. Kello 16:45 jaoimme väkirehut ja tarkistimme vielä, että kaikilla hevosilla on kaikki hyvin. Iltatalli aloitettiin kahdeksalta. Jaoimme kaikille iltaheinät ja ovien eteen aamuheinät. Otimme botit pois hevosilta joilla niitä oli. Tarkistimme, että kaikki karsinanovet, satulahuoneitten, lantalan ja heinävaraston ovet, sekä ulko-ovet olivat kiinni ja sammutimme valot tallista. 

Lauantaina ja sunnuntaina aamutallin teki tallimestari, mutta me jaoimme iltatallissa heinät valmiiksi ovien eteen. Aamutallissa jaetaan myös väkirehut hevosille. Meillä opiskelijoilla talli alkoi 7:30 hevosten loimittamisella ja tarhoihin viemisellä. Sen jälkeen putsasimme kukin seitsemän karsinaa ja kuivitimme ne. Kymmeneltä jaoimme heinät tallissa oleville hevosille, sekä tyhjiin karsinoihin. Seuraavaksi lakaisimme ja pidimme hetken taukoa. 10:45 jaoimme kaikkiin karsinoihin väkirehut kuppeihin. Kello 11:00 aloitimme tarhanvaihdon loimittamalla kaikki tallissa olevat hevoset. Sitten lähdimme hakemaan tarhoilta kukin yhden hevosen sisää ja riisuimme niiltä loimet. Lähtiessämme hakemaan toisia hevosia, veimme mennessämme niihin tarhoihin joista jo haimme hevoset tallista toiset hevoset tarhaamaan. Näin jatkoimme kunnes kaikki aamulla tarhoissa olleet hevoset oli haettu ja tallissa olleet viety ulos. Tämän jälkeen kellon ollessa noin 12:00 lähdimme syömään ja päivätauolle. Seuraava talli alkoi taas 15:45, kuten perjantaina ja iltatalli 20:00. Neljältä haettiin taas hevoset sisään ja ruokittiin, sekä lakaistiin talli ja laitettiin botit. Iltatallissa jaettiin heinät hevosille ja aamuheinät karsinoiden eteen. Lisäksi otettiin botit pois, suljettiin ovet ja valot. Tällä samalla aikataululla menivät siis molemmat päivät.

Ei siinä vielä ihan kaikki! Saimme nimittäin viikonloppuna ratsastaa itsenäisesti. Ratsastin lauantaina Monni suokilla ja sunnuntaina Karkilla. Ratsastimme päivätauon aikana niin, että menimme talliin kahdelta. Laitoimme hevoset kuntoon ja ratsastimme noin 45 minuuttia. Kun olimme saaneet hevoset talliin ja varusteet hoidettua oli kello noin 15:35 ja pian aloitimmekin tallin teon. Molemmilla hevosilla oli ihan mukava ratsastaa, mutta pidin kuitenkin enemmän Karkista. En tehnyt kummankaan kanssa mitään ihmeellistä. Käyntiä, ravia, laukkaa kevyessä istunnassa, vähän siirtymisiä, pysähdyksiä ja pohkeenväistöä.

Viikonloppu oli oikein mukava, enkä tunne siitä vieläkään kummempaa väsymystä. Sunnuntaina sain tallimestarilta palautteeksi kiitokset avustani ja siitä, että pidin huolta ratsutallista. Hän myös sanoi, että minusta tulee vielä hyvä tallityöntekijä ja/tai tallimestari! Oli ihanaa saada positiivista palautetta. Sillä jaksaa aina pitkälle. 

Puomeja ja ilopukkeja

Tämä postaus piti julkaista jo perjantaina, mutta se vähän unohtui. Viime viikolla oli ratsastustunteja yksi maanantaina, yksi tiistaina ja yksi keskiviikkona. Maanantaina ja tiistaina ratsastettiin Martta-maneesissa puomitehtäviä ja siirtymisiä. Ratsastin molemmilla kerroilla hienolla Guve-tammalla, joka on kuvissa oleva ruunikko puoliverinen. Guve on haastava ratsastaa. Se on aika kova menijä ja painava ohjalle. Puomeista ja esteistä se vielä innostuu enemmän. Maanantaina tehtävät meni ihan ok. Mentiin puomeja vain käynnissä ja ravissa, sekä tehtiin pitkällä sivulla kahden puomin välissä ravista käyntiin siirtyminen ja takaisin raviin. Aluksi pidätteet olivat ihan hukassa, lisäksi myötäämiseni pidätteen jälkee oli liian iso, jolloin Guve luuli että saa mennäkkin ravissa. Tunnin loppupuolella pidätteet alkoivat mennä läpi ja saatiin hyviäkin siirtymisiä.

Tiistaina jatkettiin puomitehtävillä, vaikka rakensimmekin kavalettikorkuisen kolmoissarjan keskihalkaisijalle. Emme sitä kuitenkaan menneet ollenkaan, tiedä sitten mikä oli ideana kun tunnin jälkeen korjasimme puomien lisäksi sarjan pois. Noh itse tunti meni ennen puomeja paremmin kuin yksikään aikaisempi ratsastukseni Guvella. Guve tuntui ravissa todella hyvältä ja se tuntui kulkevankin hyvin ohjan ja pohkeen välissä. Ainoastaan sitten, kun puomitehtävällä oli laukannosto ja puomin ylitys ympyrällä Guve kuumui ja jarrut eivät hetkeen toimineet, ratti kuitenkin jotenkuten. Saatiin aluksi yksi hyvä ja rauhallinen ylitys laukassa, kun Guve ei vielä osannut ennakoida laukkaa. Noh lopputunnista loppuravit menivät taas paremmin. Vielä kun vain saisi enemmän kontrollia ja jarruihin tehokkuutta. Guve on kyllä todella kiva hevonen ratsastaa ja tykkään mennä sillä, mutta mieluummin koulua kuin esteitä.

Keskiviikkona olikin maastopäivä. Lähdin maastoon Pakilla. Ensin käveltiin pellon reunaa ja pikkuteitä pitkin metsään, jossa mentiin vuoroin eri kokoisilla poluilla ja välillä umpimetsässä. Pakki oli energisellä tuulella. Se halusi kovasti ravata lähes koko matkan eikä jarrut käyntiin siirtymisen suhteen oikein toimineet. Pariin otteeseen saatiin myös kokea ilopukkeja pikku Pakilta. Hauskaa oli!

Perjantai 13. - kaksi ratsastustuntia

Perjantai 13. on niin sanottu epäonnen päivä. En kyllä itse siihen liiemmin usko. Vähän silti ehdin jännittää mitä tulevan pitää. Mitään kamalaa epäonnistumista ei kuitenkaan tapahtunut. Aamulla olin vielä koulussa ja luvassa olikin verryttelyratsastustunti Hampulla, jolta tiistaina tipahdin itsenäisellä ratsastuksella. Meillä oli tuntia valvomassa perjantaina opettaja, mutta saimme verrytellä käynnissä ja ravissa itsenäisesti vapaan suunnan kera. Menin kuitenkin Hampulla paljon käyntityöskentelyä ja vain pitkillä sivuilla vähän ravia molempiin suuntiin. Hamppu työskenteli hienosti käynnissä. Tein sillä isoja voltteja, väistöjä ja taivuttelua. Ravipätkillä Hamppu meinasi kipittää vähän liian kovaa innostuksesta, mutta sain raviinkin hyvän rytmin usealle pätkälle. Lopputunnista menimme kaikki toiselle lyhyelle sivulle pääty-ympyrälle. Muut ratsukot pääsivät vuorollaan laukkaamaan toiselle pääty-ympyrälle, mutta Hampun kanssa ei vielä otettu mukaan laukkaa. Se kuumui ympyrällä, kun toiset pääsivät laukkaamaan ja vähän innostuivat siitä. Jouduin työstämään Hamppua ympyrällä väistöjen avulla, jotta sillä olisi tekemistä energialleen. Loppujen lopuksi ratsastus meni todella hyvin. Sain hyvän fiiliksen tunnista. Tykkäsin ratsastaa Hampulla.

 Ainon tallikissa. <3

Ainossa illalla oli luvassa kevään toinen ratsastustunti. Lähdettyäni Harjusta puolen päivän aikaan, kului puolet päivästä pelkkään matkustamiseen ja stressiin siitä, että ehdinkö Ainoon ajoissa. Minulla oli pakonedestä itse tekemäni minuuttiaikataulu päivälle. Syödä e paljoa ehtinyt. Lähdin Harjusta 12:30 bussilla. Haminassa oltiin 13:10, jolloin bussin olisi pitänyt lähteä sieltä Helsinkiin, mutta bussi olikin varti myöhässä tullessaan Haminaan, lisäksi matkustajien kyytiinotto myöhästytti vielä viisi minuuttia lisää. Oltiin siis jo Haminassa 20 minuuttia aikataulusta jäljessä. Helsingissä oli bussi lopulta puolituntia myöhässä ruuhkan ja tietöiden lisätessä viivästystä. Myöhästyin ajattelemastani junasta, mutta onneksi ehdin vielä seuraavalla. Kävin kotona, jossa minulla oli aikaa 25 minuuttia vaihtaa matkustusvaatteet ratsastusvaatteisiin ja syödä jotain. Sitten taas lähdin junaan ja vaihdoin Pasilassa toiseen junaan. Lopulta olin Ainolassa ihan aikatauluni mukaan 18:08. Hepan kuntoon laittoon jäi siis vielä hyvät 40 minuuttia! Huh, kyllä stressasi, mutta onneksi ehdin hyvin.

Sitten itse tuntiin, toivottavasti ei ollut liian tylsää luettavaa tuo matkakertomukseni. Jostain syystä halusin sen tänne laittaa. Heh. Ratsastustunnille minulle oli laitettu listaan Tessa-tamma. Tessa oli tallissa, joten kävin harjaamassa sen ja laitoi sille varusteet. Napsin samalla nämä muutamat kuvat, jotka ovat tässä postauksessa. Kissakuvaa lukuunottamatta, jonka otin kun olin lähdössä tallilta.

Tunnilla tehtävänä oli etuosakäännökset ilman jalustimia. Näitä teimme niin, että liikuimme käynnissä uran sisäpuolella ja kulmissa hidastimme hevosen etuosaa ja väistätimme takaosan ulospäin. Tessan kanssa etuosakäännökset sujuivat hyvin. Ravissa tessa oli hieman hidas pohkeelle, en oikein saanut sitä kuulolle. Teimme myös laukkatehtävää, jossa laukkasimme uralla ja teimme voltit molemmille lyhyille sivuille. Aluksi Tessa ei meinannut kuunnella laukka-apuja yhtään vaan oikeastaan hidasteli. Kun huomautin raipalla, tuli sieltä protestiksi jopa useampi paikallaan oleva pukki, joissa kuitenkin pysyin helposti kyydissä. Saatuani laukan pyörimään ja ajatuksen eteen eikä ylös, alkoi Tessakin kuuntelemaan paremmin. Saimme muutaman ihan hyvän laukkavoltinkin tehtyä molempiin suuntiin. Loppuraveissa Tessa kulki jo ihan kivasti. Haastavaa se silti oli, mutta omalla tavallaan opettavaista.

Vuoden ensimmäiset opiskelukuulumiset

Heippa taas kaikille! Sunnuntaina palasin illalla jälleen Harjuun. Kuljetin bussissa mukavasti taas paljon tavaraa, mutta onneksi siihenkin on jo tottunut. Loppukeväästä toivonmukaan ei enää tarvitse kantaa tavaroita kuin autoon ja autosta pois, sillä täytän 18 vuotta ja toivottavasti saan myös ajettua ajokortin mahdollisimman pian. Harjuun tullessa oli sellainen tunne, että kuin olisi kotiinsa palannut. Niin tutuksi tämä on jo käynyt. Sunnuntai-iltana vielä tein venyttelyä ja kävin pikkuhiljaa nukkumaan.

Maanantai aamu alkoi ratsastustunnin merkeissä. Ratsastin Krigo nimisellä puoliveriruunalla. Tunnilla teimme kaikenlaista jumppaa hevosten selässä. Venytimme paikallaan vastakkaisia käsiä vastakkaisiin varpaisiin vuorotellen, pyöritimme käsiä ja kääntelimme koko yläkehoa sivusuunnassa. Käynnissä ja ravissa teimme pääty-ympyrällä tasapainoharjoituksia. Olimme kevyessä istunnassa, välillä kevennettiin ja välillä istuttiin harjoitusravissa. Teimme muiden muassa niin, että kaksi askelta kevyttä istuntaa, kaksi askelta perusistunnassa ja kaksi kevennystä, sekä käynnissä että ravissa. Pysäytimme hevoset ympyrälle niin, että turvat olivat keskustaa kohti. Sitten opettaja tuli pitämään kunkin hevosta vuorollaan ja teimme maailmanympärysmatkan. Tämän jälkeen otimme mlemmilla käsillä satulan etukaaresta kiinni, heilautimme ylävartaloa eteenpäin ja potkaisimme jalat suorana yhteen hevosen pepun päällä. Hevoset sietivät tätä yllättävän hyvin, eikä Krigo ainakaan liikkunut ollenkaan. Hauskaa, mutta myös rankkaa oli! Pidin Krigosta. Se toimi oikein rauhallisesti ja oli mukava ratsastaa. Tunnin jälkeen oli kyllä selkä kipeä.

Maanantaina iltapäivällä olisi ollut äidinkielentunti, mutta minulla ja yhdellä toisella olitunnilta vapautus, koska olimme tehneet jo aiemmin tunnin asiat. Lähdinkin siis suoraan ruokailun jälkeen katsomaan Reettaa pihattoon ja sieltä jatkoin vielä neljän kilometrin kävelylle. Tämän jälkeen kävin suihkussa ja söin maittavan ruisleivän välipalaksi. Loppuilta kului asuntolalla netflixiä katsoen.

Tiistaina, kuten muinakin arkipäivinä, herätykseni soi seitsemältä. Luvassa oli aamulla ratsastustunti ja illalla lihaskuntotreeniä ja venyttelyä liikuntasalissa. Tiistaina ei sattunut enää selkään. Ratsastin jälleen Krigolla. Teimme samanlaisia harjoitteita, kuin maanantaina. Kevyttä istuntaa, perusistuntaa ja kevennystä peräjälkeen. Pyörittelimme taas käsiä hevosten selässä, sekä kurottelimme varpaisiin vastakkaisilla käsillä hevosten seistessä paikoillaan. Tiistaina myös nostelimme polvia samanaikaisesti ilman jalustimia käynnissä.Pidimme polvia hieman kohotettuna noin kolme kertaa kymmenen sekunnin ajan. Teimme myös maailmanympärysmatkan ja kopauttelimme jalkoja yhteen hevosen pepun päällä. Tiistaina menimme tässä kyseisessä liikkeessä vielä pidemmälle. Pääsin kokeilemaan saksia, eli heilautin yläkropan eteen ja jalat hevosen pepun päälle kuin kopauttaakseni ne yhteen, mutta tällä kertaa laitoinkin jalat ristiin ja päädyin hevosen selkään väärin päin. Aluksi en melkei uskaltanut kokeilla, mutta sitten päätinkin yrittää. Ja sehän sujui ihan kivasti ensimmäiseksi kerraksi! Oli kyllä kivaa päästä tekemään tällainen uusi "temppu" hevosen selässä vaikka mikään vikeltäjä en olekkaan. Ehkä pitäisi kokeilla muutakin joskus! 

Iltapäivällä tosiaan oli tunti liikuntasalissa samaisen ratsastuksenopettajan kanssa joka piti ratsastukset maanantaina ja tiistaina. Salissa kävelimme aluksi kaksi kierrosta salin ympäri ja juoksimme hitaasti neljä. Teimme tämän kolme kertaa. Sitten venyttelimme monia jalkojen lihaksia, selkää ja vatsaa, sekä käsiä. Teimme myös lihaskuntotestin, johon kuului lankutus, selkälihas niin että roikuimme yläkeholla esiintymislavan reunan yli ja olimme siinä suorana mahdollisimman pitkään. Kolmantena ja viimeisenä oli penkille nousu molemmissa käsissä kuuden kilon kahvakuulat, niin että aika oli kaksi minuuttia ja laskettiin kuinka monta kertaa nousi penkille. Lopuksi vielä venyteltiin monipuolisesti ja sittenvähän roikuttiin vielä köysissä, sekä renkaissa.

Päivällä olin vielä lupautunut mennä liikuttamaan koulun yhtä suomenhevosta, Hamppua, kuuden aikaan. Joten kävin sillä ratsastamassa ohjeen mukaan noin 30 minuuttia käyntityöskentelyä. Aluksi käveltiin pitkin ohjin pari kierrosta maneesin ympäri. Sen jälkeen otin ohjat tuntumalle ja aloin tehdä pysähtymisiä ja voltteja. Pian lisäsin mukaan pitkillä sivuilla pohkeenväistöjä. Näitä tein molempiin suuntiin ja meni aika hyvin. Välillä Hamppu jopa myötäsi kivasti, mutta ei vielä niin hyvin kuin haluaisin osata ratsastaa. Maneesin toinen lyhyt sivu oli aika jännä Hampun mielestä, sillä siinä oli ulko-ovi ja katsomo. Se ulko-ovi rämisi välillä tuulessa, jota Hamppu aina sen päädyn ohittaessamme jännitti. Kävikin sitten ratsastuksen loppupuolella niin, että Hamppu sitten kuuli ja säikähti jotain se lähti pari laukka-askelta sivulle päin ja teki jonkinnäköisen pukin, josta sitten ikävä kyllä horjahdin kaulan kautta alas hevosen eteen. Onneksi Hamppu oli pysähtynyt ja minulla oli ote ohjista, joten hevonen ei päässyt vapaaksi. Minuun ei sattunut yhtään vaan nousin heti jaloilleni ja talutin hevosen nurkkaan jakkaran luo ja nousin takaisin selkään. Tapahtuneen jälkeen jatkoin vielä käyntityöskentelyä samanlaisilla tehtävillä kuin aiemmin noin kymmenen minuutin ajan. Työskentely sujui ongelmitta, kuin mitään ei olisi tapahtunut. Toki Hamppu vielä jännitti ovipäätyä, mutta päästiin siitä ohi hyvin käynnissä. Hamppu oli muuten oikein mukava ratsastaa, tykästyin tähänkin uuteen hevostuttavuuteen. Olin kerran mennyt aiemmin Hampulla, mutta se oli maastossa, joten tämä oli ensimmäinen ratsastus maneesissa.

Keskiviikkoaamu alkoi yrittäjyystunneilla, joilla teemme luokan kanssa kukin omaa yritystoimintasuunnitelmaa. Minä perustan paperille yksityistallia. Toivottavasti laskelmat vaikuttavat hyviltä, jotta ehkä sitten vuosien päästä voisin ihan oikeasti perustaa yrityksen. Yritystoimintasuunnitelmat aloitettiin jo syksyllä ja aikaa niiden tekemiseen on tämän lukukauden loppupuolelle. Sitten koittaa näyttö, mikäli suunnitelma on siinä kunnossa, että sillä pääsee läpi.

Iltapäivällä oli merkitty ratsastustunti ja tiistaina opettaja sanoi, että menisimme maastoon, mutta suunnitelmat muuttuivat. Hevoset olivatkin muilla käytössä, joten ryhmäni kävi läpi ratsutallin luokassa tallin turvallisuusasiakirjaa ja maastoratsastuksen, sekä -vaelluksen turvallisuussuunnitelmaa. Vähän oli kyllä tylsää istua sisällä koko päivä, mutta sille ei nyt vaan voinut mitään. Tunnin lopussa vielä venyteltiin kipeitä lihaksia hieman eilisen jäljiltä.

Koulun tuntien jälkeen lähdin kävelemään perus Harjun lenkkini, joka on noin 3,5km pitkä, sillä halusin vähän ulkoilua, sekä liikuntaa luokissa istumisen takia. Lenkin jälkeen treenasin vielä huoneessani vähän selkä- ja vatsalihaksia ja venyttelin. Venyttelyn jälkeen aloin kirjoittamaan tätä postausta, mutta päästyäni puoliväliin kämppäkaverini tuli kysymään olisiko minulla innostusta lähteä liikuntasaliin tekemään ratsastajan oheisliikuntaa vapaa-ajanohjaajan vetämänä. Pari sekunttia mietin, mutta totta kai lähdin mukaan. Liikunta on aina hyvästä ja nyt minulla on tavoitteet joihin aion tosissani päästä tänä vuonna. Eli vuolä lisää treeniä oli luvassa. Teimme erilaisia tasapaino- ja lihaskuntoharjoituksia jumppapallojen avulla, venyttelimme ja jumppasimme keppien avulla. Olin asuntolassa vapaa-ajantoiminnan jälkeen vasta noin 21:10, jolloin kävin vielä suihkussa ja söin ennen kuin kirjoitin tämän postauksen loppuun.

Nyt kello on jo 22:40, joten on korkea aika mennä nukkumaan. Huomenna tiedossa on koko päiväksi opetusravihevosten ajoa, ainakin lukkarin mukaan. En tiedä sitten ajammeko vain aamulla tai päivällä ja teemme toiset tunnit jotain muuta ravitallissa, vai ajammeko molemmilla tunneilla. Perjantaiaamuna on vielä merkattu ratsastustunti. Toivon, että ratsastaisimme silloin. Sitten puolenpäivän aikaan koittaakin kotiin lähtö viikonloppuvapaille. 

Kevään ensimmäinen ratsastustunti

Hei kaikille! Tuntuu hurjalta miten se aika rientää. Vastahan oli syksy ja odotin joulua ja uutta vuotta innolla. Nyt on jo melkein viikko tammikuuta kulunut. Syksyllä puhuin paljon siitä, että vuonna 2017 aloitan ratsastustunnit Ratsastuskeskus Ainossa. Noh,  kaikki on mennyt nyt niin kuin suunnittelin ja olinkin eilen kauden ensimmäisellä ratsastustunnilla. En jännittänyt tuntia etukäteen lähes ollenkaan. Vain eilen kotona lähtöä tehdessäni vatsassa kiersi vähän perhosia. Mietin mm. minkä hevosen saisin ja kuinka osaan suhtautua tunnilla ratsastamiseen vuoden tauon jälkeen.

Ratsastustunti oli loppiaisen takia poikkeuksellisesti yhdeltä päivällä. Jouduin lähtemään junalle jo 10:22 ja odottamaan Pasilassa toista junaa yli puoli tuntia sunnuntaiaikataulun takia. Pakkanen paukkui ja vaikka matkalla vain kävelin junaan, vaihdoin junaa ja kävelin junalta Ainoon, kerkesivät kasvoni ja varpaani jäätyä. Ainoon saavuttuani katsoin tuntilistasta hevoseni. Minulle oli laitettu Kapu. Otin nopeasti Ratsastuskeskus Ainon nettisivujen hevosesittelystä selvää minkä näköinen tämä hevonen on ja mitä siitä on kirjoitettu. Sitten etsin sen karsinan ja huomasin hevosen todella olevan iso! Varmaan isoin, jolla olen koskaan ratsastanut. Kapu oli siis rautias puoliveriruuna. Harjasin ratsuni kaikessa rauhassa. Kellon lähestyessä yhtä laitoin vielä Kapulle suitset päähän ja itselleni kypärän, sekä hanskat käteen. Kapu saisi edellisen tunnin hevoselta satulan maneesissa. Ratsastaessa pidin vain ohutta pitkähihaista ja tarkenin sillä oikein hyvin, sillä Ainon maneesien lämpötila on aina noin +12 astetta. Kokeilutunnista viisastuneena en tällä kertaa laittanut toppatakkia! :D Molempiin maneeseihin on myös suora kulku tallista, joten ulkona ei tarvitse ollenkaan käydä. Loistava järjestely ajatellen pakkasia ja sadesäitä.

Tunnin aiheena oli askeleen lyhennys ja istunta. Näitä treenasimme käynnissä uralla ja ravissa uralla ja tehden voltteja. Teimme myös laukannostoja ja laukkaa uralla sekä pääty-ympyrällä kukin omaan tahtiin. Tunnilla sai tehdä aika itsenäisesti hommia. Opettaja neuvoi sitten kutakin ratsastajaa vuorollaan. Kapu oli selkäänkin aika iso, mutta ei mitenkään leveä. Sen askeleet olivat myös yllättävän helppoja istua. Käynnissä työskentely alkoi hyvin. Pidi ulko-ohjaa hyvin tuntumalla ja tein pientä liikettä sisäohjalla, sekä asetin kulmissa. Sain näin pikkuhiljaa Kapun päätä alemmas ja hevosta pieniksi pätkiksi kulkemaan oikein. Ravissa työskentely sujui myös omaan tasooni nähden hyvällä tuntumalla. Ainoa isompi virhe tekemisessäni tunnilla oli se, että kosketin hevosta vahingossa raipalla ja se tekikin pienen pukin. Tämän jälkeen maneesin toisessa päässä ollut lanauskone tuntui aiheuttavan säpsyjä ja pieniä väistöaskelia sen kohdalla. Näistä selvittiin toistoilla, kun pidin vain sisäpohkeen kiinni ja laitoin hepan töihin. Parin ohituksen jälkeen mitään kyttäystä ei enään ollut. Laukannostot menivät myös hyvin, jokseenkin välillä hitaasti. Laukka tuntu selkään ihanalta keinuhevos-laukalta. Vaikka seisoessani Kapun vieressä maassa se vaikutti hirmu isolta minuun verrattuna, ei minulla selässä ollut mitään ongelmia ratsun koon suhteen. Tunti meni mukavasti ja tykkäsin Kapulla ratsastamisesta. Kapu jatkoi vielä seuraavalle tunnille.

Tunnin jälkeen menin kuluttamaan aikaani hetkeksi maneesiin, kun odotin junan tuloa. Ulkona oli sen verran pakkasta, että ollenkaan etukäteen en halunnut lähteä juna-asemalle seisoskelemaan. Maneesista löytyikin sopivasti Ainon toinen tallikissa, joka pitikin minulle siellä seuraa. Se antoi silitellä ja tuli vielä puskemaankin minua, sekä syliini hetkeksi. Ihana tuttavuus. <3

Ratsastuskuntoon 2017

Tänä vuonna aion panostaa erityisesti ratsastustaitoni parantamiseen. Olen tasoltani tällä hetkellä HeC. Tavoitteeni tälle vuodelle on päästä tasolle HeB ja esteillä 70cm. Viime vuonna en ratsastanut säännöllisesti missään ratsastuskoulussa, sekä muutenkin ratsastamiseni oli hyvin epäsäännöllistä. Ratsastuksettomia kuukausia kertyi jopa pahimmillaan pari putkeen. Niistäkin viime vuoden ratsastuskerroista vain murto-osa oli opettajan valvovan silmän alla. Minusta tuntuu, että viime vuonna en kehittynyt ratsastuksessa oikeastaan yhtään. Ajatus oikeanlaisesta tekemisestä syntyi kyllä, mutta taitoni eivät riittäneet lähteä toteuttamaan sitä itsenäisesti. Tarvitsisin opettajaa.

Näistä mietteistä johtuen tänä keväänä jatkan ratsastuskouluoppilaana, jotta pääsen oppimaan ratsastamaan oikein. Kerran viikossa ratsastan siis Ainossa kevään ajan. Harjussa minulla on vielä ainakin alkuvuodesta opetuksellisia ratsastustunteja, mutta keväämmälle mentäessä ne luultavasti vähenevät tai loppuvat kokonaan. Siksi, ja muutenkin, aion panostaa nyt myös enemmän vapaa-ajan liikuntaan. (En ole todellakaan kuntoilun ja kunnon kehittämisen ammattilainen, joten suunnitelmistani ei kannata välttämättä ottaa oppeja.) Vuoden vaihteessa perustin itselleni vihon "Ratsastuskuntoon -päiväkirja". Merkitsin ensimmäiselle sivulle tämän vuoden tavoitteeni ja millä keinoin aion tavoitteisiin pyrkiä. Ensimmäisestä aukeamasta eteenpäin on sitten päiväkirjaa, johon merkitsen päivän liikunnan, joko sinä päivänä tai etukäteen. Ensimmäisen viikon suunnittelin jo etukäteen. Luvassa on lihaskuntotreeniä kotioloissa, kävelylenkkejä, venyttelyä ja lepopäivä. Perjantain kohdalle merkitsin ratsastustunnin Ratsastuskeskus Ainossa. Lihaskuntotreenit aloitin maanantaina, mutta pitkiä kävelylenkkejä tuli tehtyä ympäri Espoota ja Helsinkiä jo joulukuun lopulla, ainakin neljä kertaa 5-13km.

Toivottavasti pysyn motivoituneena toteuttamaan treeniohjelmaani, Olen tämän kaltaisia yrittänyt ennenkin, mutta aina ne vain jossain vaiheessa ovat jääneet. Nyt motivaatio korkealle ja pidetään tavoitteista kiinni!

Vuoden 2017 ensimmäinen päivä

Kaksitoista tuntia sitten koitti taas vuoden vaihtuminen. Omalla kohdallani se tarkoittaa toivottavasti uutta, parempaa vuotta. Suunnitelmia ja tavoitteita on ainakin huimasti. Uuden vuoden vietin kotonani koirani seurana ja äitini kanssa. Katsoimme televisiosta uuden vuoden juhlia ja ilotulitusta, sekä seurasin ilotulitusta myös asuntomme ikkunoista. Jalo oli todella rauhallinen paukkeen suhteen. Se hermostui vain silloin, kun menin ikkunalle katsomaan raketteja. Keskiyön jälkeen valoimme myös tinat ja söimme perinteisesti nakkeja ja perunasalaattia. Uusi vuosi ei ollut mitenkään muita ihmeellisempi vaikka nyt alkoikin Suomen 100 -vuotis juhlavuosi. Olisin toki halunnut mennä Helsinkiin seuraamaan juhlia, mutta katsoin parhaaksi olla jättämättä Jaloa yksin kotiin, kun äitikin oli iltavuorossa.

"Oinaan vuosi on täynnä luovia projekteja, matkoja, sekä uudistavia kokemuksia. Näiden kaikkien yhdistäminen lähentää sinua rakkaittesi kanssa."

"Olisiko nyt sopiva hetki perustaa yritys tai keskittyä tämänhetkisen uran kehittämiseen? Olet tähtien tavoittelija ja se sopii sinulle."

~Lainaukset Anna Vuosihoroskooppi 2017 -lehdestä.

Tykkään lukea horoskooppeja aina silloin tällöin vaikka en niihin täysin uskokaan, ovat ne usein hämmästyttävän oikeassa kohdallani. Tänä vuonna minun siis kannattaa yrittää ja tarttua tilaisuuksiin, joita totisesti aion tehdäkin. Ensi viikon perjantaina luvassa on ensimmäinen ratsastustunti Ratsastuskeskus Ainossa vakiotuntilaisena. Samalla jännittää, mutta olen todella innoissani! Mitähän kaikkea kevät tuo tullessaan. Tapahtumia ja juhlia ainakin. 

Haluan toivottaa vielä kaikille oikein hyvää alkanutta vuotta 2017!

Toivottavasti viihdytte blogini parissa tänäkin vuonna. Kiitos kaikille. :)