Tänään kävin pitkästä aikaa katsomassa miten toinen hoitohevosistani, Reetta-varsa, voi. Reetta vieroitettiin emästään viime kuussa ja se muutti silloi pihattoon kasvamaan muutaman muun varsan kanssa. Kävelin pihatolle aamun juoksutustunnin ja lounasruokailun jälkeen. Kerkesin juuri hyvin siinä välissä valoisan aikaan moikkaamaan Reettaa ja ottamaaan siitä muutamia kuvia, ennen kuin piti mennä luokkaan äidinkielentunnille.
Reetta ja sen kaverit olivat sopivasti ulkona aidan vieressä, kun saavuin pihatolle. Reetta kurkotteli siellä aidan raosta ja muut varsat seurasivat vierestä uteliaina, kun lähestyin niitä. Rapsuttelin siinä Reettaa tovin. Se vaikutti hyvin rauhalliselta ja tyytyväiseltä. Emä oli selvästi jo jäänyt mielestä aikoja sitten. Toivottavasti Reetasta kasvaa fiksu aikuinen hevonen.
Toivoisin vain niin kovasti, että saisin olla vielä enemmän tekemisissä Reetan kanssa. Nyt kun varsat ovat pihatossa talven, en pääse lähes ollenkaan olemaan niiden kanssa. Ainoa mahdollisuus nähdä Reettaa on kävellä vapaa-aikana pihatolle sitä katsomaan, mutta luonnollisesti silloinkaan en pääse sen kanssa varsinaisesti mitään puuhaamaan. Voisin toki kysyä joululoman jälkeen, että saanko mennä puuhailemaan sen kanssa ja harjaamaan sitä joku päivä, mutta voi olla etten saa mennä, kun Reetan kanssa pihatossa on ne kaksi vierastakin varsaa. Haluaisin vain päästä seuraamaan Reetan kasvua ja olemaan mukana sen koulutuksessa.
Reetta on saanut pihattoon kaksi varsakaveria, toinen niistä kuvassa Reetan kanssa. |
Toisessa pihaton osassa on vuotta vanhemmat Harjun varsat, suomenhevonen Huiske ja lämminverinenravihevonen Susu. |
Minkälaisia varsaystäviä teillä on?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti