Koiran kuulumisia Ig:ssä: @jackrussell_jalo

Hei kaikille ja Jalolta terveiset. Toissapäivänä tehtiin Jalon kanssa reissu koirapuistoon, jossa Jalo innostui oikein sydämensä kyllyydestä riehumaan onnessaan. Kuvasin siinä samalla Jaloa, sillä innostuneesta koirasta luonnollisesti saa parhaat otokset ja hauskimmat hepulivideot! Sain hyvistä kuvista ja videoista ajatuksen luoda Jalolle oman Instagram-tilin, minne voisin laittaa enemmänkin Jalon kuvia. Etenemisen_tempo-Instahan on tarkoitettu blogilleni, jonne kuuluu vain silloin tällöin koirani kuulumisia. Nyt saavat siis erityisesti koirien ystävät ja Jalon menoista kiinnostuneet seurata Jalon kuvia omasta Instasta. 

Jalo nauttii kesästä siinä missä me ihmiset lomalla tai hevoset kesälaitumilla. Ollaan ensi kuussa lähdössä Visulahteen viikon lomalle, jonne Jalokin pääsee mukaan. Jalo pääsee siellä muiden muassa uimaan, josta tulossa varmasti sitten myös kivoja kuvia! Jalon Instagramiin on tulossa kuvia myös mm. Jalon tempuista ja kokemuksista. Kaikki vain seuraamaan tämän ihastuttavan vekkulin puuhia!

Myös pentuajan kuvia Jalon omalla Instagram-tilillä! 

Jalon Insta on @jackrussell_jalo

Monta syytä olla meikittömän luonnollinen

Nykypäivänä lähes jokainen, varsinkin kaupungeissa asuva, teinityttö, aikuinen nainen ja yhä nuoremmat tyttölapset käyttävät meikkiä milteipä päivittäin. Tunnen itse kuuluvan niihin harvoihin, jotka vielä.. pitäisikö sanoa "kehtaavat" näyttää naamaansa ilman meikkiä. Siihen on kuitenkin syyntä ja niitä on monia. Minulla ei myöskään ole yhtään lävistystä. Minulla oli joskus korvareiät, mutta ne tulehtuivat(ilmeisesti huonon hoidon seurauksena), sen jälkeen annoin asian olla ja ne ovat nyt umpeutuneet. Uusia en ole hankkinut, enkä ainakaan toistaiseksi aio hankkiakaan. Tatuoinneille minä sanon ihan ehdottomasti ei, ne ovat mielestäni jopa pahepia kuin meikkaaminen. Ne tuottavat tarpeetonta kipua, sisältävät vieraita kemikaaleja ihmisen ihoon ja lähes kaikki ovat rumia. Vaikka tämä on hevosblogi, haluan jakaa teille mietteitäni meikeistä ja niiden käytöstä, sekä kerron useimmat syyt miksi minä en käytä meikkiä missään tilanteessa koskaan. Ainoat meikkien kaltaiset aineet joita käytän ovat kosteuttava kasvorasva, huulirasva ja joskus kynsilakka.

1. Luonnottomuus

Oletko koskaan nähnyt tai tiedätkö kenenkään eläimen käyttävän kauneuteensa outoja kemikaaleja? En minä ainakaan. Siinä missä ihminenkin on tavallaan eläin, ei ihmisellekään ole luonnollista pistää itseensä luonnottomia aineita. Selviydymme aivan hyvin ilman meikkiä. Ja lisäksi jotkin aineet aiheuttavat ihmisille allergisia reaktioita ja muita vaivoja joista ei todellisuudessa tarvitsisi kärsiä.

2. Saaste

Meikkien tekeminen, ne kemikaalit ja aineet.. saastuttavat luontoa ihan tarpeettomasti. Samoin pakkaukset, joissa meikkiaineet ovat ovat aiheuttaneet tekovaiheessa saastetta ja hävitettäessä lisäävät roskaa. Tämä kaikki voitaisiin välttää ja ilmastonmuutosta hidastaa niinkin yksinkertaisella teolla kuin jättämällä meikit sinne kauppaan.

3. Eläinkokeet

Nykyään uskoakseni eläinkokeet ovat vähentyneet, mutta niitä tehdään yhä. Viattomia eläimiä pidetään vankeina häkeissä ja niihin laitetaan vierasta ainetta eläimen sairastumisen tai jopa kuoleman uhallakin, jotta tiedetään onko aine turvallista myydä ihmisille. Eläimet eivät ansaitse olla osallisena meikkitehtailussa ja joutua kärsimään ihmisten luonnottomien kauneushömpötysten takia.

4. Rahan meno

Meikit toki maksavat. Sen luulisin kaikkien tietävän. Niitä on toki kaiken hintaisia halvoista todella kalliisiin, mutta joka tapauksessa ne vievät rahaa. Minä en halua kuluttaa rahojani mielestäni turhiin hifistelyihin. Minulla on rahoilleni parempaakin käyttöä tässä elämässä.

5. Itsetunto

Naisethan meikkaavat, koska haluavat näyttää kauniilta. Eikö meikitön naama sitten ole kaunis? Minun mielestäni on. Se on luonnonkaunis niin kuin sen kuuluu ollakkin ilman mitään ylimääräistä peittämässä ihmisen todellista olemusta. Minulla on hyvä itsetunto meikittömyyden suhteen. Pidän kasvoistani ilman meikkiä, enkä halua laittaa mitään luonnotonta itseeni. Pidän myös muista ilman meikkiä. Kevyt meikkaus vielä menee, mutta vahvat värit ja sävyt, sekä liika meikki ovat mielestäni jo suorastaan rumia. Kyllä monet ihmiset näyttävät ihan hyvältä meikattuina, mutta mietin etteivätkö he uskalla esiintyä "ihmisten ilmoilla" ilman pakkelikerrosta.

6. Epäpuhtaudet

Jatkuva meikkaaminen ja meikkien poistaminen, sekä naaman koskettelu aiheuttaa naamaan niitä epäpuhtauksia, joita monet sitten taas peittelevät päivästä toiseen meikeillä. Siitä syntyy noidankehä, joka jatkuu ja jatkuu. Hyvät ihmiset älkää vatvoko naamaanne jatkuvasti ja älkää laittako luonnottomia kemikaaleja... Peskää kasvot puhtaalla vedellä suihkun yhteydessä. Ainoat kemikaalit joita käytän kasvoissani ovat kosteuttava voide suihkun jälkeen ja normaali huulirasva tarvittaessa. Näitä voin lämpimästi suositella kaikille, sillä olen todennut ne hyviksi. Ilman ylimääräisiä kemikaaleja vain pesemällä ihoa vedellä on minun naamani pysynyt todella hyvässä kunnossa. Välillä tulee toki minullekin ihomatoja ja muita epäpuhtauksia, mutta ne lähtevät hyvin nopeasti pois. Enkä minä häpeä ollenkaan kulkea ulkona ilman meikkiä vaikka naamassa olisi joskus vähän näkyvämpiäkin epäpuhtauksia. Ne kuuluvat asiaan, eikä meikin laitto niiden päälle ainakaan todellisuudessa paranna asiaa. Iho pysyy marempana ilman meikkiä.

7. Ajan kulu

Meikkaamiseen kuluu tolkuttomasti aikaa. Aamuisin olen huomannut monien kuluttavan meikkaamiseen puolestatunnista tuntiin aikaa. Tämä kaikki on pois hyvistä, riittävän pitkistä yöunista. Minä käytän aikani aamulla mieluummin nukkumiseen, kuin todellisuudessa täysin tarpeettomaan meikkaamiseen. Sekä illalla tai ulkoa tultuani voin siirtyä tehokkaasti tekemään seuraavaa asiaa, kun meikattujen pitää mennä poistamaan meikit kasvoiltaan.

8. Huolet ja murheet

"Apua, mun meikit levis!"/"En voi itkeä, kun meikit valuu."/"Sade pilas mun meikit."... Meikkien leviäminen se vasta murhe onkin. Paniikki tulee, kun levinneet meikit huomaa ja jos ei huomaa niin liikut ruman näköisenä. Voi sitä hössötyksen ja turhan murehtimisen määrää mitä en vain voi ymmärtää. Meikkaamiseen tuntuu liittyvän monia rajoituksia mm. ei voi kulkea sateessa, ei saa päästää kyyneliä, ei voi syödä normaalisti ilman, että huulipuna tarttuu ja leviää, sekä ei voi ostaa muuta kivaa, kun kaikki rahat menivät jo meikkeihin. Lisäksi aineet voivat vahingossa mennä vaikka silmään ja aiheuttaa siellä ongelmia.

Käytättekö te meikkiä? Mitä mieltä olette asiasta?

Juhannuspäivä

Hei kaikille! Juhannusviikonloppuna ei tullut käytyä tallilla, mutta paljon muuta ihanaa oli ohjelmassa. Aaton vietin kotona tehden mansikkakakun. Muuta erikoista ei silloin ollutkaan. Lauantaina sen sijaan tein paljonkin. Kolmen jälkeen illalla lähdin perheeni kanssa rannalle heittämään talviturkkini. Kävin siis uimassa. En oikein tykkää uida rannoilla, koska vesi tuntuu usein niin kylmältä, ettei siihen uskalla mennä. Tuntuu, että jäädyn. Päätin nyt kuitenkin juhannuksen kunniaksi käydä pulahtamassa. Vesi oli aluksi kylmää ja kokonaan kastautumiseen menikin huimasti aikaa. Uin varmaan puoli tuntia ja suurimman osan ajasta ihan todella uin edes takaisin rantavedessä jalat irti pohjasta. Uinnin jälkeen lähdimme äitini kanssa jäätelölle. Jäätelö oli tosi hyvää uinnin jälkeen. Söin jäätelöä ja otin aurinkoa hetken uikkarit päällä. Seuraavaksi lähdimme katsomaan vuokrattavan soutuveneen hintaa ja koirauimarantaa vähän matkan päähän. Voisimme ehkä ensi kuussa käydä Jalon kanssa siellä rannalla, että pieni vesipetokoirulinikin pääsee nauttimaan vedestä. Rantareissu oli kaikin puolin mukava. Jos lämpimiä päiviä on vielä jatkossakin tänä kesänä, voisin ehkä mennä uudestaankin uimaan tälle rannalle. 

Ensi kuussa Visulahden mökkireissulla varmaankin uin myös, jos säät suosivat. Ja tietenkin Jalo pääsee siellä uimaan kanssani. Siitä tulee huippu kivaa!

Kuva lauantain uintireissulta. Muokkasin kuvaa näyttämään jonkinlaiselta taideteokselta Instagramin "rakenne" muokkauksen avulta. Jännä, mutta ihan kiva tuli.

Lauantaina tein uinnin jälkeen kotona pizzaa, josta tuli jälleen kerran erittäin herkullista. Oma tekemä peittoaa helposti pizzerioiden ja pakastealtaiden pizzat. Voin kirjoittaa reseptin tähän, jos joku haliaisi vaikka kokeilla.

Pohjan resepti on seuraava(kaksi pellillistä):
Sekoita 3dl kädenlämpöistä vettä ja 33g hiivaa keskenään. Lisää joukkoon 5,5 ruokalusikallista öljyä, 1,5 teelusikallista suolaa ja 7,5dl jauhoja. Sekoita. Anna kohota.

Täytteeksi minä tykkää laittaa ketshuppia, tomaattia, sipulia, tonnikalaa, ananasta, juustoraastetta ja oreganoa.

Uuni 250 astetta ja aika noin 15 minuuttia. Kannattaa tarkkailla milloin pizza on valmis.

Hyvää ruokahalua!

Millainen juhannus teillä oli?

Juhannusviikko

Kuluva viikko on mennyt mukavissa merkeissä. Maanantaista torstaihin kävin joka päivä ratsastamassa. Ratsastus on ollut monipuolista, sillä olen ollut kentällä, maastossa ja maneesissa, sekä ratsastanut ilman satulaa. Torstaina pääsin myös seuraamaan harjoituskoulukilpailuita. Perjantai kului kotona. Kävin kyllä bussilla vähän kauempana rautakaupassa ostamassa pari juttua, joista tulee blogiinkin sitten jossain vaiheessa ihan mielenkiintoista juttua. Käytiin koko perheen voimin tiistaina grillaamassa. Ruokana oli makkaraa, grillikasviksia ja salaattia. Jalo matkustaa nykyään bussissa tosi hyvin. Lattialla se on vähän rauhaton ja pyrkimässä ulos bussista aina kun bussi pysähtyy, mutta kun otin Jalon syliin oli se paljon rauhallisemmin. Yllä olevassa kuvassa olemme Jalon kanssa bussissa. On se välillä vähän hassu, kuten näkyy, mutta suloinen! <3

Ensin koiran ulkoilutus ja sitten tallille loppuillaksi. On tämä lähes joka päivä tallilla käyminen niin mukavaa! :) 

Olen nauttinut tällä viikolla monet hyvät suomalaiset mansikat. Ostettiin kotiin myös persikoita, banaaneja, viinirypäleitä ja vesimelooni tällä viikolla. Terveelliset ruoat ovat yllättävänkin hyviä kun niille antaa mahdollisuuden. Minun ei olekaan tehnyt mieli karkkia, suklaata eikä sipsiä pitkään aikaan. Valitettavasti pizza kuitenkin maistuu yhä! :D No on joku hyvä vähän epäterveellisempi herkku sallittava itsellekin. Hedelmiä ja kesän marjoja nauttiessa olen katsonut Netflixistä mm. kuvassa näkyvää Teen Wolf -sarjaa, mikä on osoittautunut todella hyväksi! Suosittelen kaikille, paitsi ei ihan nuorimmille ja herkille! Marjojen ja hedelmien kanssa maistuu hyvä ja kylmä vesi.

Keskiviikkona käytiin äidin kanssa ostamassa molemmille uudet puhelimet. Minulle valkoinen iPhone 5s ja äidille sama mustana. Pidin paljon iPhone 5 -puhelimestani, johon siirryin monien Nokian puhelimien jälkeen. En halunnut yhtään isompaa kuin vanha puhelimeni(kuten iPhone 6 -puhelimet ovat), mutta halusin hieman uudemman kuitenkin kuin vitonen. Päädyttiin sitten 5s:ään, sillä sen hinta oli mukavasti pudonnut alle kolmeen sataan. Vanha iPhoneni toimii vielä ihan okei, mutta välillä se jumittelee ja akku kuluu todella nopeasti. Voin silti vielä käyttää sitä tarpeen tullen. Nyt on hyvät puhelimet perheellä. Toivottavasti vielä saan bloggerin jotenkin ladattua tuohon uuteen puhelimeen. Sitä ei nimittäin tunnu löytyvän App Storesta. Jos jollain on jotain tietoa asiasta tai neuvoja, ottaisin mielelläni niitä vastaan!

Juhannuksen vietosta tulossa sunnuntaina oma postauksensa. 

Hyvää juhannusta kaikille!

Kysymyksiin vastauksia

Oletko hakenut jonnekkin kesätöihin?

Olen hakenut kolmeen paikkaan kesätöihin. Kahdesta on tullut jo valitettava vastaus en pääse, mutta kolmas on vielä vähän auki, tosin sekin nyt epätodennäköinen. Yhdelle tallille pääsin tekemään töitä ja ratsastamaan pari kertaa viikossa kesäkuussa.

Minne hait yhteishaussa?

Yhteishaussa minulla oli ensimmäisenä Omnian audiovisuaalinen viestintä, jonne pääsinkin ja opiskelin siellä viime syksynä lokakuun loppuun. Vaihdoin sieltä Harjun oppimiskeskukseen marraskuun alussa. Muissa vaihtoehdoissa minulla oli kaksi muuta tietotekniikkaan liittyvää, yksi normaali lukio ja muistaakseni joku hevoslukio.

Mikä oli keskiarvosi jolla hait Harjuun? Miksi Harju, eikä Ypäjä?

Kyllästyttyäni audiovisuaaliseen viestintään pistin Ypäjän ja Harjun opinto-ohjaajille sähköpostiviestillä hevostaustastani ja tasostani, sekä muistaakseni jotain koulumenestyksestäni. Yläkoulun päättötodistuksessa keskiarvoni oli kasin ja ysin välissä. Harjusta sain vastauksen miltei heti ja asia alkoi edetä. Ypäjältä minulle ei koskaan edes vastattu. En tiedä sitten miksi.

Olisitko halunnut enemmän Ypäjälle kuin Harjuun?

Laittaessani viestiä näiden oppilaitosten opinto-ohjaajille olisin halunnut mieluummin Ypäjälle. Mutta, kun nyt olen ollut täällä Harjussa ja nähnyt ja kokenut kaikkea, olen tullut siihe tulokseen, että jos nyt pitäisi valita niin Harju on minulle se parempi ja mieleisempi paikka. Täällä ollaan ihan omassa rauhassa metsien ympäröimänä. Täällä ei siis ole senkaltaista huolta ulkopuolisista pojista/miehistä jotka hiippailisivat alueella opiskelijoiden perässä ja juomassa niin kuin Ypäjällä olen kuullut olevan, toki täälläkin niitä valitettavasti joskus näkyy. Vaikka Harju on syrjässä, täällä on olosuhteisiin nähden hyvät julkiset kulkuyhteydet kaupunkeihin.

Mikä lännenratsastuksessa kiehtoo?

Lännenratsastuksessa kiehtoo hevosen ja ratsastajan saumaton yhteistyö, kyky suorittaa erilaisia tehtäviä kilpa-areenalla ja käytännön töissä pienin avuin, jopa niin että hevonen tekee omaa osuuttaan itsenäisesti ja halukkaasti ilman ratsastajan jatkuvaa kontrollointia. Lännenratsastukseen liittyvät tavat käsitellä ja kouluttaa hevosia maastakäsin kiehtovat myös. Haluaisin kovasti oppia ymmärtämään hevosia paremmin ja oppia maastakäsittelyn saloja sekä tulevaisuudessa jopa pystyä ratsastamaan ilman varusteita. Lännenratsastuksen lajeista eniten minua kiinnostaa trail.

Miksi minua kiinnostaa juuri hevoset?

Hevosiin ihastuin jo kymmenen vuoden ikäisenä. Hevosissa minua kiehtoo mm. niiden koko, luonne, kauneus ja monet harrastemahdollisuudet. Se tunne kun kykenee hallitsemaan niin isoa eläintä maastakäsin ja ratsasin on sanoin kuvailematon. Kun hevosesta pitää hyvää huolta, se antaa niin paljon takaisin. Hevonen on niin paljon enemmän kuin vain eläin tai ruoka lautasella, hevonen on ystävä, kumppani, työtoveri, terapeutti, kulkuneuvo, itsenäisyytemme turvaaja, elannon tuoja ja mahdollisuuden antaja. 

Millainen olit viisi vuotta sitten?

Viisi vuotta sitten oli vuosi 2011. Olin tuolloin peruskoulussa viidennellä luokalla. Olin juuri kaksi vuotta sitten kesällä käynyt alkeiskurssileirin Kilon tallilla ja olin ratsastanut siellä tuohon mennessä kaksi vuotta kerran viikossa. Silloin minulla ei ollut vielä hoitohevosta tai mitään. Olin tavallinen toista vuotta ratsastava aloittelija ilman mitään hyviä mahdollisuuksia kehittyä muita nopeammin. Ratsastin viisi vuotta sitten tosiaan kerran viikossa ja kävin koulua. En nyt oikein osaa vastata kysymykseen millainen olin tuolloin, mutta ehkä tämä vastaus tyydyttää.

Missä näet itsesi kymmenen vuoden päästä?

Kymmenen vuoden päästä on vuosi 2026... Noh, toivonmukaan olen valmistunut Harjusta hevostenhoitajaksi(hevoskasvattajaksi) 2018. Olen sen jälkeen ollut varmaankin vuosia töissä hevostalleilla ja ehkä suorittanut tallimestarin erikoisammattitutkinnon. Saatan vuosien varrella tehdä joitai muitakin töitä hevosten ohella. Kymmenen vuoden päästä toivon, että minulla olisi oma yksityistalli, muutamia omia hevosia ja ehkä pientä hevoskasvatusta. 

Mistä asioista pidät Roosassa?

Pidän Roosassa sen luonteesta. Meillä on mennyt todella hyvin yhdessä. Myös Roosan ulkonäkö ja koko ovat mukavia, vaikkakin poni on siinä ja siinä ettei ole minulle liian pieni.

Mistä asioista pidät Monnissa?

Monnissa parasta on sen helppo luonne, käsiteltävyys maastakäsin ja ratsastaessa. Monni on kaikki käy -tyyppiä, joka meinaa hyvin monipuolista ratsua, sekä ilmeisesti Monni toimii myös ainakin jotenkin ajossa ravitaustansa takia. Monni on symppis heppa. Suokiksi Monni on siitä mukava, että se ei paina ohjille tai juokse alta. Monni on minulle myös juuri oikean kokoinen hevonen.

Kuika pitkä olet?
Olen 156cm. Lyhyt olen, mutta ei haittaa. Voin ratsastaa mm. poneilla. Välillä hyvin isojen hevosten kanssa on ongelmia juuri kokoni takia vaikka muuten hallitsisin tilanteen. Enää en kasva, enkä siihen voi harmikseni vaikuttaa.

Minkälaisista ihmisistä pidät?
Pidän ystävällisistä, muut huomioon ottavista ihmisistä. Pidän avoimista, rehellisistä ja luotettavista, sellaisista jotka eivät kiusaa tai syrji. Arvostan ihmisiä, jotka eivät tupakoi, käytä alkoholia tai muitakaan päihteitä.

Kuka on lempihevosesi Kilossa, ERT:issä, Puniksessa ja Harjussa?
Kilossa lempihevosiani ovat Ruusu ja Suffeli. Valitsen ehkä kuitenkin Ruusun, koska se oli siellä käydessäni viimeisin lempparini. Muita lemppareitani Kilossa on ollut Rinkeli ja Feike. Nyt jos valitsisin Suffelista ja Roosasta, pitäisin varmaankin enemmän Suffelista. Espoon ratsastustallilta lempihevoseni on Lara. Pidin myös erityisesti Santusta, Vektorista, Doriksesta ja Fillestä. Punametsän tallilla lempihevoseni on Roosa. Mainittakoon myös kivoiksi Ville, Donna, Robin ja Hemppa. Harjun oppimiskeskuksessa suosikikseni on noussut Monni. Pidän myös Laikusta ja Jaikesta paljon.

Esteratsastus vs. kouluratsastus?
Olen enemmän kouluratsastaja, mutta tykkään hypätä pieniä.

Esteratsastus vs. maasto?
Maastoratsastus ehdottomasti.

Mikä on korkein hyppäämäsi este?
Korkein hyppäämäni este on pysty Kilon tallilla. Se taisi olla noin 80cm. Hyppäsin sen muistaakseni Simo-ponilla. En ole paljoa päässyt hyppäämään Kilon tallin ja Espoon ratsastuskoulun jälkeen. Puniksessa on ollut vain puomeja ja samoin Harjussa. Eli en ole hypännyt esteitä varmaan vuoteen.

Paras ratsastuskoulu, jossa olet käynyt? Paras ratsastuksenopettaja?
Tähän ei voi vastata muuta kuin Espoon ratsastustalli ja sen opettaja. Perustelut puoleen ja toiseen voi kysyä yksityisviestillä, jos jää vaivaamaan.

Minkä tasoinen olet ratsastajana?
Olen viimeiset 2,5 vuotta ollut ratsastuskoulutunneilla joiden taso on ollut HeB-HeA. Pärjään hevosten kanssa jo itsenäisesti, mutta paljon kehitettävää on ihan perusratsastuksessakin. Ratsastuskouluoppilaana yhden kerran viikossa ratsastaneena kehitys ei ole mitään nopeinta. Nyt keväällä olen alkanut opetella itsenäistä ratsastusta enemmänkin. Aiemmin olen mennyt satunnaisesti tilaisuuden tullen muutamia itsenäisiä tunteja.

Mitkä ovat lempiblogejasi?
Aadan hevoselämää, Kaktu & Futura, sekä Voitto kotiin.

Stressaatko helposti?
Stressaan asioista, mutta yleensä otan tulevat asiat rennosti viimeisiin hetkiin asti ja kun esimerkiksi tehtävän palautukseen tai johonkin kokeeseen on enään päivä tai pari alan stressaamaan ja tekemään töitä asian eteen tosissani. Mutta tämänlainen toimintatapa on ollut ainakin tähän asti minulle ihan sopiva. Tekemiseen ryhtyminen on minulle vaikeaa, mutta kun aloitan ei ole hankaluuksia yleensä tehdä ja saan asian loppuun nopeasti.

Oletko ollut Harjulaisten järjestämissä bileissä? Haluaisitko mennä, jos et ole?
En ole ollut bileissä enkä haluakkaan mennä. En ole sellainen ihminen, joka pitää bilettämisestä yms.

Oletko viihtynyt Harjussa? Miten tulet muiden opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa toimeen?
Olen viihtynyt oikein hyvin. Alussa talvesta kevääseen ei mennyt muiden opiskelijoiden kanssa oikein hyvin. Harjussa oli ihan yleisestikin meidän luokalla kiusaamista ja ihmiset hakivat kukin omaa paikkaansa. Nyt keväällä meidän luokalta on lähtenyt useampikin oppilas pois Harjusta ja porukka on tiivistynyt. Kiusaaminen on vähentynyt ja lähes kaikki tulevat toimeen keskenään. Henkilökunta on hyvin ystävällistä ja tulen kaikkien kanssa toimeen.

Onko asuntolaelämässä huonoja puolia? Onko sotkuista tai ylimääräisiä vieraita yöllä?
Asuntolaelämässä todellakin on huonoja puolia! Se riippuu tietenkin ihmisestä ja suhtautumisesta eri asioihin, mutta minun mielestäni asuntolassani on sotkuista, ällöttävän sotkuista. Varsinkin keittiössä. Siellä on lavuaareissa aina jotain ruoantähteitä enemmän tai vähemmän, mutta aina on jotain. Kerran bongasin sieltä kokonaisen keltuaisen. Kuka liene sinne laittanut ja jättänyt olemaan. Olohuoneessa on pöydillä ruuantähteitä, kippoja ja roskia.. Vessassa lojuu käytettyjä pumpulipuikkoja tasoilla ja lattioilla. Minä en jätä mitään jälkiä yleisiin tiloihin, siivoan aina omat jälkeni. Olisi erittäin mukavaa, että muutkin ottaisivat huomioon toiset asukkaat. Asuntolassa on myös meteliä usein, joskus saattaa soida musiikki kovalla ja joskus muuten vain muut huutavat ja kiljuvat. Itse olen sellainen ihminen, että pidän omasta rauhasta ja hiljaisuudesta. Onneksi Harjussa on mahdollisuus anoa yksinasumislupaa, jonka olenkin jo saanut. Sillä on oikeus asua yksin huoneessa, kun käytäntö on, että yhdessä huoneessa asuu kaksi opiskelijaa. Mitä öihin tulee, on minunkin asuntolassa kerran ollut ylimääräistä väkeä. Ilmeisesti ne olivat toisten opiskelijoiden tuttuja, mutta sääntörikkomushan siitä seuraa. Ei ylimääräisiä kävijöitä onneksi ole usein.

Jäikö johonkin kysymykseen vastaamatta? Tuliko mieleen uusi kysymys? Kysykää vain kommenteissa, vastaan kun ehdin.

Uusi ulkoasu ja muuta asiaa

Hei kaikille! Valitettavasti olen joutunut poistamaan useita postauksia, joita olen julkaissut nyt kesäkuun aikana. Poistamisen syynä on asianomaisten toiveet, joten en voi asialle mitään ja postaukset eivät tule enää näkyviin. Ratsastan siis yhä aktiivisesti kesäkuussa noin kolme neljä kertaa viikossa itsenäisesti, josta olen hyvin onnellinen. Mutta valitettavasti tänne blogiin tällä tallilla käynneistä ei tule enää tekstiä eikä kuvia. Asia on kokonaan oma virheeni, ja ei tallilla ei tapahdu mitään mikä ei kestäisi päivänvaloa.

Asiasta toiseen. Sain juuri valmiiksi uuden bannerin ja samalla muutin taustakuvan ja muuta ulkoasua hieman banneriin yhteensopivaksi. Ajattelin vaihtaa teeman sellaiseksi, joka ilmaisee blogin kirjoittajan mieltymyksiä eli omia mieltymyksiäni. Bannerin kuvassa komeilee Harjun oppimiskeskuksessa opetushevosena toimiva hoitohevoseni suomenhevosruuna Monni. Kuvassa Monnin selässä olen minä itse ja kuvan on ottanut luokkakaverini, iso kiitos hänelle! Toivottavasti pidätte muutoksista blogissani. Otan mielelläni mielipiteitä vastaan esimerkiksi kommentteihin.

Minkälaisen hevosen haluaisin? Olenko valmis siihen?

Näitä kysymyksiä on kysytty paljon, lukijat ovat niitä varmasti miettineet vaikkeivät kaikki olekaan kysyneet ja minä itse olen näitä jo paljon pohtinut. Oman hevosen kanssa pääsisin kehittymään huomattavasti paremmin ja nopeammin kuin nykyisessä tilanteessani. En tavoittele mitään kilparatsastajan uraa. Olisin mielummin se kilparatsastajan hevosten hoitaja. Mutta haluan silti osata ratsastaa ja pienet seurakilpailut voisivat ehkä olla ihan mukavia. Haluasísin siis omaksi hevoseksi hyvän harrastehevosen, jonka kanssa voisi puuhailla monia eri lajeja. Ensimmäisen hevosen kanssa minulle on tärkeintä, että hevonen on kokenut elämää ja helppo käsitellä. Parhaiten minulle sopisi yli kymmenenvuotias mielummin reipas kuin laiska ruuna. En kuitenkaan ottaisi liian vanhaakaan, kymmenen ja viidentoista ikävuoden välillä voisi olla hyvä hevosen ikä ostohetkellä. Kooltaan haluan ratsuni olevan hevoskokoinen, mutta pieni hevonen, eli säkäkorkeudeltaan ihanne hevonen minulle olisi 148,1cm-160cm. Mitään tiettyä rotua minulla ei ole mielessä. Hevonen voi olla puhdasrotuinen puoliverinen tai sitten vaikka isoksi kasvanut risteytysponi. Kuitenkaan mahdottoman raskasrakenteista hevosta en halua. Mitä hevosen koulutustasoon tulee, haluan hevosen osaavan vähintään HeB, rataesteillä 80cm ja hevosen tulee olla maasto- ja liikennevarma myös yksin maastoillessa. Ennen hevosen ostoa aion teettää sille ostotarkastuksen ja jo sitäkin ennen aion hyödyntää Harjussa oppimaani hevosen hyvinvoinnin ja rakenteen tarkkailussa. Ostohetkellä olevasta tilanteesta riippuen saatan kysyä neuvoa ammattilaiselta.

Tallipaikka on hevosenhankinnassa yksi oleellisimmista asioista. Jos nyt opiskelujeni aikaan saisin hevosen vuokraisin sille karsinan Hukkasen tallista Harjun oppimiskeskuksesta. Pitkien lomien ajaksi hevonen muuttaisi Pohjois-Espoon jollekkin tallille. Tarkemmin en ole vielä miettinyt, että mille. Haluan, että talli on siisti ja turvallinen, mutta mitään erityistä luksusta en vaadi. Siltikin talvella maneesin käyttömahdollisuus on erittäin tärkeänä mielessäni. Onneksi Pohjois-Espoossa on maneesitalleja pienempien tallien lähettyvillä ihan ratsastusmatkan päässä. Jos saan ensimmäisen oman hevoseni vasta opiskeluni päätyttyä Harjun oppimiskeskuksessa, aion majoittaa hevosen silloisen kotini lähettyvillä olevalle hyväksitoteamalleni maneesitallille(tai tallille jonka lähellä olevalla tallilla on maneesi vuokrattavissa), jonka tallivuokra ei kuitenkaan hivele yli kuuttasataa.

Olenko nyt jo valmis omaan hevoseen? Mielestäni olen. Olen opiskellut Harjussa jo monta kuukautta ja oppinut siellä ihan valtavasti uutta. Olen itse lukenut erilaisia hevoskirjoja oman hevosen pidosta, hoidosta, hevosten sairauksista yms. Olen ratsastanut tänäkesänä kokonaiset seitsemän vuotta. Minulla on ollut yhteensä kahden vuoden ajan hoitohevosia, olen vuokrannut yhtä vielä hieman raakaa vuonohevosta, olen tänä keväänä ja kesänä ratsastanut useita itsenäisiä tunteja niin kentällä kuin maastossakin ja ne ovat menneet niin hevosen kuin ratsastajan turvallisuuden kannalta riittävän hyvin. Ratsastuksen teknillisessä puolessa on vielä paljon opittavaa, mutta niitä asioita ehtii mielestäni harjoittamaan sitten oman hevosen kanssa valmennuksissa. Valitettavasti takanani ei ole sitä suurinta tukijajoukkoa, mutta äitini on aina tukenut minua parhaansa mukaan aina harrastuksen alusta alkaen. Olen itse jo vajaan vuoden päästä aikuinen ja siis silloin täysin vapaa tekemään oman elämäni päätökset ihan itse. Oikeastaan ainoa este hevosen hankinnassa minulla on omien vakituisten tulojen puute. Kun pääsen hyvään työpaikkaan, josta saan riittävästi rahaa voin täysi-ikäiseksi tultuani ostaa hevosen itselleni.

    Kuinka olen valmistautunut oman hevosen tuloon? Monet ehkä ovatkin jo lukeneet blogistani aikaisemmin. Olen ostanut erilaisia varusteita jo valmiiksi. Olen yrittänyt ostaa vain sellaisia, joita voi käyttää kaiken kokoisilla hevosilla, mutta edullisen varusteen osuessa kohdalle olen arvioinut mikä koko todennäköisimmin sopisi hevoselle, jonka aion ostaa. Laitan alle kuvan varusteista mitä minulla jo on. Alla olevasta kuvasta puuttuvat suojat, jotka ovat postauksessa ylempänä olevassa kuvassa. Satulahuovat ovat käyttööni liian pieniä(Pony) ja ne ovatkin myynnissä. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä s-postilla tai Facebook:issa.

Postauksessa vastauksia osaan kysymyspostauksen kysymyksistä. 

Muistakaa osallistua edellisen postauksen arvontaan! Arvonnassa lippu Finnderbyyn!

Arvonta - Päivälippu Finnderbyyn

Hei! On taas blogiarvonnan aika. Voitin itse kaksi lippua NBCH Hankkija Finnderbyyn Ypäjälle vähän aikaa sitten Instagramin kuvakilpailussa. Sattui kuitenkin niin ikävästi, että kukaan lähipiiristäni ei valitettavasti pääse kilpailuihin mukaani, joten ajattelin kaikkien lukijoideni iloksi arpoa toisen lipuistani täällä blogissa. Odotan itse jo innolla Finnderbyyn pääsemistä. Lipun voimassaolopäivinä on luvassa seuraavaa. Perjantaina Finnderbyssä on esteratsastusta, kouluratsastusta ja kenttäratsastusta, lauantaina on esteratsastusta, kouluratsastusta, pararatsastusta, kenttäratsastusta ja reiningiä ja sunnuntaina on esteratsastusta, kouluratsastusta ja reiningiä. Tänä vuonna Finnderbyssä ratsastetaan myös Pohjoismaiden mestaruudet kouluratsastuksessa, esteratsastuksessa ja vammaisratsastuksessa. Tarkempi ohjelma löytyy Ypäjän nettisivuilta, joihin linkki on tässä: Ohjelma ja aikataulu Finnderby 2016.

Arvonta:

Arvon yhden lipun NBCH Hankkija Finnderbyyn Ypäjälle. Lippu on yhden päivän lippu ja sen voi käyttää joko 1.7., 2.7. tai 3.7. eli perjantaina, lauantaina tai sunnuntaina. Lähetän lipun postitse maksaen itse postimaksun, ellei tule mahdollisuutta luovuttaa lippua kasvotusten voittajalle.

Osallistuminen:
1. Ole blogini rekisteröitynyt lukija.
2. Kommentoi tähän postaukseen minkälaisia postauksia haluaisit lukea blogissani. Sekä kerro nimesi ja toimiva sähköpostiosoitteesi kommentin yhteydessä.

Osallistumisaika päättyy keskiviikkona 22.6. kello 21:00!

Ilmoitan voittajalle henkilökohtaisesti voitosta torstain aikana.
Osallistumisaikaa pidennetty!

Laidunkuvia

Lupasin laittaa tänne blogiin myös laidunkuvia. Yllä olevassa kuvassa on hieno puoliveriruuna Stig. Harjun oppimiskeskuksen hevoset molemmista talleista ovat nyt pikkuhiljaa totutelleet vihreään ja jotkut ovat olleet myös öitä laitumella. Viime viikolla veimme orivarsoja orilaitumelle peltojen toiselle puolelle. Orit Masa ja Peto lähtivät laukaten ja toisiaan potkien ja purren innokkaasti matkaan. Samalle lohkolle laitetut ruunat Kosti ja Taisto eivät niinkään innostuneet riehumaan. Vähän nekin laukkasivat, mutta eivät menneet oripoikien mukaan. Viime viikolla minun luokallani oli tallinäyttöjä ja ajonäyttö. Ajonäyttö meni hyvin, sain siitä kolmosen, eli parhaa mahdollisen. Nyt on kesälomat jo alkaneet joten Harjua koskevat postaukset vähenevät hetkeksi ja blogiin tulee kaikkea muuta kiinnostavaa. Pysykää kuulolla! :)

Onko teillä hevoset jo olleet vihreällä paljonkin?

P.S. Kysymyksiä kysymyspostausta varten voi vielä laittaa viime kuussa ilmestyneeseen postaukseen.

Varsauutisia ja kesälomafiiliksiä

Nyt se teki sen, vihdoin! Harjun oppimiskeskuksen suomenpuoliveriratsu Dora Darling astutettiin noin vuosi sitten oriilla Concreto. Laskettu aika oli jo 12.5.2016, mutta Dora päätti pitää varsaa sisällään muutamia viikkoja lasketun ajan yli. Ei se mitään, sillä varsa syntyi viime yönä noin 00:30(2.6.2016). Varsa oli aamulla hyvin pirteä ja omaan silmääni terveen oloinen tamma. Aamulla vielä odoteltiin varsapikeä, jota ei näkynyt, mutta tallimestarit hoitivat asiaa tarvittavalla tavalla. Omaa oppimaani hyödyntäen tarkkailin varsan olemusta ja rakennetta. Varsa oli aika takakorkea, mutta hyvät jalat omaava punarautias, jolla on tähti ja piirto/tähtipiirto/läsi otsassa aivan kuin emällään Doralla. Dora tuntui hoitavan varsaansa hyvin. Se antoi varsan imeä kun varsa halusi, Dora hörisi varsan perään ja vahti sen temmellystä, mutta antoi ihmisten hyvin käydä karsinassa ja koskemassa varsaa. Dorakin voi siis tietääkseni oikein hyvin ja on hyvä emä varsalle. 

Vielä odotellaan Harjun Huminan varsaa oriista Kihisee. Huminan laskettu aika oli 28.5., eli pian pitäisi varsomisen tapahtua ja Harju saisi vielä toisen varsan tälle vuodelle.

Tänään alkoi minulla kesäloma, joka kestää heinäkuun puoleen väliin. Silloin alkaa minun luokallani PK15:sta kesätallijakso, johon kuuluu mm. tallin tekoa ja traktorilla ajoa. Kesäjakson jälkeen alkaa työssäoppiminen. Kesätallista ja työssäopista myöhemmin lisää. Kertaan hieman kesäsuunnitelmiani vielä tähän loppuun, niin pysytte kartalla, jos hevoskesäni kiinnostaa. Eli luvassa on jopa kaksi hevosviikkoa. Toinen on vuokraus Punametsän tallilla, jossa vuokraan Roosa-ponia viisi päivää viikolla 27. Viikosta on luvassa varmasti useita postauksia ja toivon saavani myös videoita ratsastuksistani ja muusta puuhastelusta. Toinen hevosviikko on vuokraviikon jälkeen leiri Mikkelissä, joka on lajit tutuiksi -leiri. Leirillä käydään läpi working equationin ja lännenratsastuksen alkeita. Tällaiselle leirille olen halunnut jo pitkään, sillä minua kiinnostaa kovasti erityisesti lännenratsastus. Toivottavasti tykkään siitä myös käytännössä, enkä vain teoriassa ja elokuvissa. Postauksia on siis luvassa myös tältä leiriltä heinäkuussa.

Mitä suunnitelmia teillä on kesäksi?

Harjun Humina 20v.

Harjun Humina

Tänään syntymäpäiväänsä viettää jo kahdenkymmenennen ikävuoden saavuttanut Harjun ikioma kasvatti Harjun Humina. Humina sai päivänsä kunniaksi paljon huomiota, puunauksen viimeisen päälle ja sen jälkeen matkattiin Harjun oppimiskeskuksen päärakennuksen eteen aloittamaan juhlapäivän kuvaus. Kuvauspaikalle saapuikin pian myös varta vasten Huminalle tehty ihanan ihana syntymäpäiväkakku. Kakussa oli kuivattua leipää, omenaa, porkkanaa, kauraa ja koristekastikkeena melassia. Humina kiinnostui heti kakustaan niinkin paljon, että räväytti sen nurmelle tuhannen päreiksi. No ei se herkutteluhetkeä haitannut vaan Humppa söi kakkunsa tyytyväisin mielin viimeistä murua myöten.

Huminahan on nyt kantavana oriista Kihisee. Sen laskettu aika oli viime lauantaina 28.5. eli pian pitäisi syntyä pikkuinen varsa tästä hienosta suomenhevostammasta. Sitä odotellessa jatkamme eteenpäin. Toivon vielä paljon hyviä hevosen elinvuosia tälle tammalle!

Paljon Onnea Harjun Humina!