Tallin ilmoitustaulu käy hyvin myös turhan kirjoitteluun, kun odotetaan muita kikattamasta keskenään jollekkin ihan oudolle..? Hevosia ulos, hevosia sisään, siivotaan karsinaa ja käytävää ja loimihuonetta, keskustellaan kenelle olisi hyvä laittaa sisäloimi ja kenelle ei, jaetaan heinää ja kauroja ja taas kaikki uudelleen. Hevoset kuitenkin ovat vaan niin ihania ja terapeuttisia. Kun kuulee hevosen hörisevän ruokaa tuodessani tiedän tekeväni hyvää. Opiskelijat hoitavat opetushevoset ja tallit > opetushevoset voi hyvin > opetushevoset ovat käyttökelpoisia opiskelijoiden käyttöön > opiskelijat oppivat ja valmistuvat mahdollisesti joskus. Tästä hyötyvät kaikki muut hevoset myöhemmin, siis siitä, että jotkut(opetushevoset) joutuvat sietämään enemmän virheitä, jotta myöhemmin opiskelija osaa ammatikseen hoitaa asian parhaaksi katsomallaan tavalla tulevassa työpaikassaan. En tiedä saiko kukaan äskeisestä mitään tolkkua, mutta mennään eteenpäin! :D
Meillä on ollut paljon hevosten juoksutusta nyt tällä ja edellisellä viikolla. Tällä viikolla pääsin myös Monnin selkään, joka on vasemmanpuoleisessa kuvassa yllä. Tällä viikolla on tullut paljon onnistumisia juoksutuksessa, ratsastus ei ole nyt mennyt edes omalla tasollani. Mistä liene johtuukaan. Pidän kovasti kuitenkin juoksuttamisesta ja maastakäsittelystä(esittäminen) ja tuntuu, että välineet, oma keho ja avut, sekä sitämukaa hevosetkin alkavat olla jo hyvin hallinnassa. Juoksutuksesta on tulossa pian näyttö, jossa juoksutamme hevosen ja esitämme sen myös kolmiolla maastakäsin. Hevonen pitää tätä varten puunata ja laittaa sykeröt niin hyvin kuin osaa. Eniten minua huolettaa osaanko nyppiä harjan, tehdä sykeröt hyvin ja muuten puunata hevosen. Itse suoritus, varsinkaan juoksuttaminen ei huoleta tuli hevoseksi mikä tahansa. Esittäminenkin sujuu muuten hyvin, kunhan en saisi hevosta joka yrittää näykkiä ja/tai ottaa ohjia suuhunsa. Teoriassa kaikki pitäisi olla jo hallinnassani. Ei meillä enää olekkaan kuin muutama treenikerta ja sitten onkin näyttö.
Torstaina luokkalaiseni tekivät ruokalarakennuksen kellarissa vapaa-ajan tiloissa maukkaita vaniljamuffinsseja. Itsekin sain syödä osani, hyvää oli! Meillä oli silloin siellä menossa asuntolahoitajan kanssa selvitys hoitohevosista. Paikalle ei vain jaksanut/pystynyt saapumaan paljoakaan. Meitä oli vain viisi ja kaikki minun luokalta. Kellarissa käsitykseni mukaan saa leipoa vapaasti sieltä löytyvillä aineksilla. Kellarissa on myös tv, biljardipöytä, pelejä, sohva, askartelutarvikkeita yms.
Sittem se pahin, PAHIN! Ei näi voi tapahtua! EI VOI! Puhelimeni laturi meni tänään mystisesti rikki. Huomasin tuon neliskanttisen metalliosan olevan puhelimessani kiinni, kun olin tänään(perjantaina) lounaalla. Mitähän ihmettä on tapahtunut? Laturi on entinen, se on varmaa. Kyllä minä ehkä päivän tai kaksi selviäisin ilman laturia/puhelinta, mutta olen nyt viikonlopun tekemässä tallia Harjussa ja pääsen kotiin vasta torstaina ensi viikolla. Kotona saattaakin olla yksi ylimääräinen laturi, mutta ei se siellä nyt mitään auta. En tiedä miten selviän melkein viiko ilman laturia. Täällä ei kuitenkaan vapaa-ajalla ole oikein tähän vuodenaikaan varsinkaan muuta tekemistä kuin elektroniikka. Onhan minulla tietokone, mutta siinä ei ole nettiä ilman, että jaan sen puhelimesta. Nyt on kyllä huono tilanne kerta kaikkiaan... Toivottavasti luokkakavereilta saan edes muutaman kerran laturin lainaan ennen torstaita.
Normaali määrä loimia kerralla käytössä ravitallissa. Jokaiselle hevoselle verkkoloimi ja hiittiloimi ajon ja pesun jälkeen päälle ja sitten tallin tekijät(kuten kuvan tapauksessa minä) ottaa ne pois ja ripustaa loimihuoneeseen kuivumaan. Ihanaa!
Keskiviikkona oli iltakilpailut, joissa oli kaksi luokkaa. Itse en millään tapaa osallistunut näihin, mutta menin katsomaan uteliaisuuttani. Opetushevosista osallistui muistaakseni Laikku, Pepe, Rommi ja Tumppi. Kaikki kulkivat muodossa kouluradalla. Kumpa vain itse oppisin ratsastamaan niin hyvin.. :)
Vuoden ensimäinen kärpänen havaittu tallin ovessa! Oli muuten valtava kaiken lisäksi. Tänään näkyi myös neljä perhosta, yksi nokkosperhosen näköinen ja kolme sitruunaperhosen näköistä. Nokkosperhosen näin ihan ensimmäiseksi, mitä se sitten tarkoittaakaan ennustuksessa.
Tänään päätin tehdä kauppareissun Harjusta lähimpään kauppaan, jalan tottakai. Lähin kauppa täältä sijaitsee Klamilassa. Klamilaan on matkaa noin kuusi kilometriä. Lähdin urhoollisesti tyhjä reppu selässä marssimaan tienvartta kohti lähintä kauppaa, Salea. Menomatka tuntui lopulta odotettua pidemmältä. Onneksi aurinko paistoi, linnut lauloivat, purot solisivat tien vieressä ja luonto tuoksui ja näytti kevään merkkejä. Oli oikein mukava viettää aikaa kävellen. Tällä reissulla oli kaksi tarkoitusta, toinen oli tottakai päästä kauppaan ilman matkakustannuksia ja saada mukavaa viikonloppuruokaa asuntolalle. Toinen tarkoitus oli saada liikuntakurssi suoritettua, jonka luokkani on suorittanut jo syksyllä. Aikaa reissussa meni noin 2,5 tuntia ja kävelyä tuli yhteensä 13km ja 260m. Se oli oikein mukava tapa ulkoilla ja kävellä monen eri hyödyn eteen.
Menomatkalla takaani alkoi yht'äkkiä tulla puolustusvoimien autoja todella pitkä jono. Laskin, että niitä tuli ainakin 19. Suurin osa oli alla olevan kuvan mukaisia, muutama muukin oli joukossa. Ne kulkivat tasaisin välimatkoin, mutta välimatka oli toisiin autoihin aika pitkä, arvioisin, että ehkä noin 150m-200m. En tiedä kuinka montaa tämä tieto kiinnostaa, mutta minä olen vähän sivusilmällä kiinnostnut tarkkailemaan puolustusvoimien puuhia. En itse kyllä inttiin halua, utelias armeijan toiminnan suhteen vain olen.
Toivottavasti tässä postauksessa oli jotain hyödyllistä jollekin tai edes jotain tolkkua. Komenttia saa heittää ja postausideoita vain tulemaan! :)
