Jouluisa ratsastustunti Santulla + kuvia

Hei! Tänään olin vakiotunnillani aamulla ratsastamassa. Tallille saavuin tuttuun tapaan ja tuttuun aikaan. Tallin seinässä olevasta listasta sain valita ratsun tälle päivälle. Valitsin Santtu-ponin. 

Opal tarhassa. Talutin sen sisään ennen tuntini alkua.

Nousimme ratsaille lumisella kentällä ja kävelimme hetken. Sitten lähdimme jonossa maneesia kohti. Santtu tuntui erittäin mukavalta, vähän se oli laiska kuuntelemaan pohjettani, mutta ei se mitään. Oli taas upeaa kävellä lumisissa maisemissa hevosen selässä! Toivoin mielessäni matkalla maneesiin, että voisimme mennä maastoon, mutta en kuitenkaan ehdottanut sitä, kun opettajamme kysyi. Sen sijaan sanoin, että haluaisin mennä ilman jalustimia. 

Maneesissa kävelimme hetken ja sitten aloimme verryttelemään hevosia ravissa. Santtu oli vähän jäykkä alkutunnista. Kuitenkin sain tehtyä hyvät kulmat ja pari hyvää volttia. Sitten ravasimme katsomopäädyssä pääty-ympyrällä. Siitä ratsastuksenopettajan sanoessa lähdimme laukkaamaan lyhyen sivun keskeltä kentän ympäri yksi kerrallaan. Toisessa päädyssä teimme laukkavoltin ja laukkasimme uraa pitkin ympyrälle takaisin ravaamaan. 

Hidastimme ympyrällä käyntiin ja nostimme jalustimet kaulalle. Sitten siirryimme kahdelle ympyrälle ravaamaan. Nopeutimme ja hidastimme tempoa vuorotellen. Tarkoituksena oli keskittyä omaan istuntaamme. Minulla sujui hidas ravi erittäin hyvin. Kun tuli lisäyksen aika, aloin hieman olla epävarma, mutta pysyin silti oikeassa asennossa suhteellisen hyvin. Siirryimme käyntiin, opettaja pyysi meitä ottamaan jalustimet jalkaan ja ravaamaan keventäen hetken maneesissa.

Sitten asetuimme jonoon maneesin ovelle. Minä olin Santun kanssa kolmanneksi viimeisenä. Lähdimme kävelemään ratsain kohti kenttää. Matkalla on mukava ylämäki, joka tuo vaihtelua. Se on kuin maastokävelyllä olisi, eikä vain suoraa tietä. Mutta kentälle saavuttaessa saimme ravata rauhallisesti toisessa päädyssä. Lumessa ravaaminen oli ihanaa ja uutta minulle, mutta se oli myös vaikeampaa kuin luulin. Sillä hevonen ravasi varovaisemmin, välillä kompasteli ja minun piti keskittyä ohjaamaan Santtu mahdollisimman hyvälle pohjalle ja kääntää loivasti. Kävelimme vielä loppuun mahdollisimman syvässä lumessa hevosten jalkoja kylmätäksemme.

Tässä vielä muutama kuva kentältä minusta ja Santusta.

Kuvanmuokkausta: Jalon Jouluntoivotus

Kuvanmuokkausta näin jouluisissa tunnelmissa. Muokkasin puhekuplan ha tekstin paintilla, jonka jälkeen kännykällä muokkasin terävyyttä ja kirkkautta yms. Joulun ja uuden vuoden toivotukset Jalolta ja minulta kaikille ystäville ja sukulaisille, sekä teille lukijoilleni!

Myssyllä ja Silpulla

Eli ratsastuspostausta. Tänään eli tiistaina 23.12. minulla oli kaksi korvaustuntia tuossa alkuillasta kello 18-19 ja 19-20. 

Tallille lähtiessäni ulkona oli -5*C, joten päätin pukea mahdollisimman lämpimästi. Jalkoihin laitoin serkkuni neulomat ihanat villasukat, niiden päälle ratsastussukat ja jodburit, joissa on lampaankarvavuori. Ratsastushousujeni alle laitoin lämpimän aluskerraston. Yläosaan puin HippoSportin t-paidan, lämpökerraston paidan, fleece-takin ja tuulitakin. Sitten vielä HippoSportin pipo päähän ja ridakassi toiseen käteen ja kouluraippa toiseen. Ja eikun menoksi.

Tallilla harjasin ensimmäisenä Silpun, jolla ratsastin jälkimmäisellä tunnilla ja sitten Myssyn, jolla ratsastin ensimmäisenä. Molemmat ponit olivat oikein kiltisti koko harjauksen ajan. Sitten satuloin Myssyn ja lähdimme maneesille. Minä talutin Myssyä jonon kärjessä. Maneesissa ei ollut valoja ennen kuin olimme kävelleet pimeässä maneesissa noin seitsemän metriä. Se oli aika jännää. Tämä tapahtui molempien ponien kanssa. Onneksi ne ovat tottuneet eivätkä pelänneet pimeää maneesia.

Tunnilla Myssy oli sopivan reipas ja mukava muutenkin. Teimme itsenäisen alkuverryttelyn käynnissä, ravissa ja laukassa. Sitten aloimme harjoitella hyvän kulman ratsastusta. Ratsastimme kahdessa ryhmässä maneesissa pienehköillä suorakaiteen muotoisilla reiteillä. Myssy pysyi koottuna ihan hyvinkaikissa askellajeissa. Sitten ravasimme vielä loppuravit maneesissa. Tunnin päätteeksi ratsastimme jonossa maneesista kentälle ihanan lumisissa maisemissa ja kävelimme loppukäynnit kentällä lumessa. 

Myssyn vaihdoin Silppuun tallin edessä. Joku ystävällinen ratsastaja oli laittanut minulle sen kuntoon. Taas olin jonon kärjessä matkalla maneesiin. Silppu oli aluksi eteenpäin menevän puoleinen, mutta sitten kun aloitimme taas vapaan alkuverryttelyn kaikissa askellajeissa sain tehdä tosissani töitä jotta sain Silpun nostamaan ja ylläpitämään laukan. Kyllä se kuitenkin pitkin tuntia teki paremmat siirtymiset kuin oletin, mutta ei niin hyvin kuin toivoin. Teimme pohkeenväistöä käynnissä. Se meni kehnosti, sillä Silppu ei viitsinyt kuunnella paljon ollenkaan jalkaani, saati raippaa. Mutta kun siirryimme tekemään ravissa loivia kiemurauria molemmille pitkille sivuille, sain mennä ilman jalustimia. Sain siinä samalla kertaa paremman pohjetuntuman Silppuun, sekä hyvää tasapainotreeniä. Menin vielä loppuravit ilman jalustimia, kunnes siirryimme käyntiin ja lähdimme jälleen kohti kenttää ratsain. 

Tallissa riisuin Silpulta varusteet ja pesin kuolaimet suitsista, sitten laitoin ne paikoilleen. Hain nopeasti kamani hoitajienhuoneesta ja yritin kiirehtiä bussiin, mutta mites kävikään.. En löytänyt tallista ovea joka olisi vielä auki, sillä tallia suljettiin jo pikkuhiljaa. Kahden yrityksen jälkeen löysin oven ja juoksin bussipysäkille. Kuitenkin vaikka tein kaikkeni ehtiäkseni bussiin, tämä bussi jonka aikataulusta katsoin oli menossa väärään suuntaan. Siinä pysäkillä sitten ehostauduin kunnolla ja hyppelehdin, ettei minulle tulisi kylmä, sillä jouduin odottamaan bussia peräti 30 minuuttia siellä pakkasessa. Pääsin viimein bussiin ja tulin junalla kotiin.

Huomenna lähden äitini ja Jalo-koirani kanssa Järvenpäähän tädilleni viettämään jouluaattoa. Tavarat on jo pakattuna. Perillä odottaa toivottavasti upea jouluateria ja joulusauna, sekä tietysti niitö iki-ihania lahjapaketteja! Toivottavasti jokaisen joulusta tulee vähintäänkin yhtä ihana. Hyvää Joulua kaikille!

Ilmoitusasioita ja Hyvää Joulua!

Tervehdys! Tänään olen päättänyt muuttaa blogiani aika suuresti. Nimittäin tämä blogini ei ole enään vain hevosblogina toimiva, vaan tästä lähtien ihan yleisblogi koskien minun elämääni ja varsinkin opiskeluani. Hevospostaukset eivät tietenkään häviä minnekkään, mutta ne eivät ole blogini keskipiste. Blogissani alan julkaista tästä eteenpäin mm. omia vapaa-ajan ja koulun ATK-töitäni, joiden toivon auttavan minua toisen asteen opinnoissani. Näihin toivon erittäin paljon juuri teidän kommenttejanne, missä pitäisi parantaa ja missä olen onnistunut mielestänne hyvin.

Olen nyt joulukuun aikana päättänyt, että haen opiskelemaan Espoon keskuksen Omniaan. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto on osoittautunut minun alakseni, eikä suinkaan hevostenhoitaja tai muu vastaava. Minusta olisi hienoa valmistua media-assistentiksi vuonna 2017. Mielipiteet ja haaveet voivat muuttua, kuten minulle nyt kävi. Eli ymmärsin, ettei hevosala ole ammattina minua varten. Jatkan tästä huolimatta ratsastuksen harrastamista ihan normaalisti varmasti tulevinakin vuosina. 

Muutin tänään blogini ulkoasuakin huomattavasti. Kun minulle tulee sopiva, hetki teen uuden bannerinkin. Sitä ja muita uusia mielenkiintoisia postauksia odotellessanne, toivon teidän kommentoivan blogini uudistusta tämän tekstin alle. Otan kaikenlaisia ideoita vastaan erittäin mielelläni.

Hyvää Joulua kaikille minulta ja Jalo-koiraltani!

Joulukalenteri 2014: 4. Adventti

Kolme yötä jouluun on. Laskin aivan itse tänään, kun näin silmät tonttusen.

Tässä kouluni jouluateria. Hyvää oli!

Näinhän se on. Joululoma on alkanut ja välitodistukset on saatu. Tiistaina 23.12. pääsen pitkästä aikaa tallille ja ratsastamaan kahdeksi tunniksi. Olen pahoillani, että nämä postaukset eivät ole kovin hevosaiheisia Se johtunee siitä, että en ole ollut niiden kanssa tekemisissä joulukiireiden takia. Olen muunmuassa miettinyt paljon jatko-opiskelupaikkoja. Näillä näkymin en ole enään menossa hevostenhoitajaksi. Päätöksistäni ehkä lisää myöhemmin.

Meillä senkun jouluvalot lisääntyvät. Pystytämme joulukuusemme ihan lähipäivinä. Eilen äitini teki piparkakkutaikinan ja tänään leivomme niitä joululaulumessun jälkeen. Joulutorttuja olen tehnyt jo paljon ja osa niinstä on jo syötykin. Joululaulut soivat aina välillä radiosta tuomassa joulutunnelmaa. Minä rakastan joulua! Mitäköhän lahjoja saan?

Onko teillä jo joulutohinat täydessä vauhdissa?

Joulukalenteri 2014: 3. Adventti vklp

Kuvassa L&S-leirin stage.

Minun yksi lempijoululauluistani on Tulkoon joulu. Päätinkin näin sanoa, sillä olen koko viikonlopun ollut seurakunnan leirillä. En päässyt eilen ratsastamaan, mutta eihän se hirmuisesti ole haitannutkaan. Täällä on lököilty aamusta aamuun, alusta loppuun yövaatteissa. Sehän onkin tämän leirin idea. Saunoimme ja olemme laulaneet useita joululauluja, sekä puhuneet muuten tulevasta joulusta. 

  Ilmoittauduin tänne vasta perjantaina, sillä leirille vapautui kaksi paikkaa. Leiri itse alkoi sinä samana perjantaina kello 18:00. Tuli hieman kiire pakata ja valmistautua, mutta selvisin. Leiri loppuu tänään eli sunnuntaina puolen päivän aikaan, jolloin lähdemme kotiin.

Joulu on yhdessäolon aikaa. Muistakaa iloita antamisesta ja auttamisesta.

Mikä teidän mielestänne on parasta joulunodotuksessa? Entä itse joulussa? Miettikää mitkä perinteet ovat teille rakkaita. Entä mistä asioista olette kiitollisia?

Voitte miettiä itseksenne tai kommentoida vaikka tähän päivitykseen mietteitänne jouluun liittyen tai mihin tahansa.

Pimu, Haastetta kerrakseen

Eilen tallille tultuani sain valita millä hevosella ratsastan. Tunnin aiheena luki listassa tasapainoharjoitukset ja verryttelyratsastusta. Valitsin Pimun, vaikka minulla ei erityisen hyvin sen kanssa ole mennytkään. En ole luovuttajatyyppiä. Haluan oppia ratsastamaan sitä ja kehittyä sen kanssa. Ajattelin siis, että tänään voisi onnistua. Luulin, että menemme ilman jalustimia. Ja koska minun on helppo istua Pimun askelissa, ajattelin sen olevan hyvä valinta.

Tunti itse oli kuitenkin lähes katastrofi. Alussa Pimu kulki lähes rauhassa avuillani. Se kääntyi hyvin, teki mukavat siirtymiset kaikkiin askellajeihin ja totteli pidätteitäkin hyvin. Sittemmin kun aloimme tekemään väistöjä ja avotaivutuksia suoralla uralla ravissa, Pimu vain juoksi hirmuista vauhtia ympäri kenttää. Kaikkeni yritin. En saanut tehtäviä tehtyä ollenkaan, joten keskityin ravin parantamiseen. Tein siirtymisiä käyntiin ja pysäytin Pimun aina, kun minulla oli tilaa. Jouduin välillä käyttämään seinää apuna vauhdin hillitsemiseen, sillä minulla ei yksinkertaisesti ollut voimia eikä riittävää osaamista hidastaa Pimun tahtia. Ympyröiden teko auttoi huomattavasti hidastamisessa. Tunti oli vielä sellainen, jossa opettaja arvioi meidän osaamistamme niin, että hän sanoi tehtävän ja katsoi miten suoriudumme eikä tunnin aikana neuvonut meitä paljon yhtään.

Tunnin lopussa kukin sai vuorollaan opettajalta aika pitkän henkilökohtaisen palautteen. Minulle hän sanoi, että minun pitäisi istua vielä paremmin satulassa ja pitää Pimun pää ylenpänä. Miten saatoin unohtaa tuon.. Olisi pitänyt nostaa Pimun pää. Yhdessä vaiheessa teinkin sen ja se hidasti Pimua, mutta sitten unohdin sen. Eteen alas venytys meni kuitenkin paremmin opettajan mielestä. Siinä Pimu rentoutui hieman.

Tunti meni huonosti, mutta toivon pimua jatkossakin tunnilleni, sillä haluan onnistua. Minä en luovuta.

Joulukalenteri 2014: 6. & 7. Päivät

Viikonlopun luukusta paljastuu kuvapostaus. Sekä pientä joulukalenteriin liittyvää infoa. Elikkäs olen nyt valitettavasti huomannut, että en ehdi joka päivä postata joulukalenterin luukkua, joten päädyinkin seuraavaan lopputulokseen; tästä sunnuntaista eteenpäin joka viikonloppu ilmestyy uusi joulupostaus, johon panostan huomattavasti enemmän kuin tämänviikkoisiin joulukalenteripostauksiin.

Mutta nyt tämän viikonlopun luukkuun.

Täällä Espoossa on hyvin vähän lunta. Juuri lauantaiaamuna satoi, kun menin tallille ja otin tätä postausta varten nämä muutamat kuvat. Yllä on Kamu ja Pätkis, sekä Fille poseeraamassa Espoon ratsastustallin tarhoissa.

 Tässä kuvassa ylempänä on Pom ja alempana edessä Patu ja takana Myssy.

Eiköhän se lumi piakkoin eteläänkin tule kunnolla. Paras toivoa. 

Joulukalenteri 2014: 5. Päivä

Hikeä ja hupia.

Tänään on ollut kiireinen päivä. En ole aiemmin ehtinyt kirjoittaa joulukalenteria, pahoitteluni.

Olin tänään pitkällä pyörälenkillä. Lumettomassa ja jäättömässä säässä uskaltaa ja kannattaa vielä pyöräilläkkin. Kuumahan siinä tuli. Matkaa varmaankin 20 kilometriä. Huomenna menen tallille pitkästä aikaa. Toivottavasti ei ole paikat kipeänä tämän päiväisen jälkeen.

  Nyt on pakko mennä yöpuulle. Huomenna tiedossa vähän kuvarikkaampi postaus. :)

Joulukalenteri 2014: 4. Päivä

Tänä aamuna on huurua maassa. Toivottavasti se lumikin tulee pian. Kiirettä on pitänyt näin joulun alla. Lahjoja etsiessä, suunniteltaessa ja pakatessa.  Mainitsin jo aiemmin antamisen ilosta, mutta se kun on niin lähellä sydäntäni, että puhun siitä vielä lisää.

  Aina, mutta varsinkin joulun aikaan on erityisen hyvä hetki olla ystävällinen, auttaa ja antaa vaikka ei tuntisikaan toista ihmistä. Hän ilahtuu varmasti ystävällisestä eleestäsi ja saat niitä mitä luultavimmin takaisin. 

Joulukalenteri 2014: 3. Päivä

Rentoutumisen aikaa,

Joulun taikaa.

Aikaa rakkaiden,

Aikaa kaipausken.

Kavioiden kopsetta, 

Raesateen ropsetta.

Tänäänkään ei lunta ole näkynyt. Tuleeko taas musta joulu? Toivottavasti ei. Itsenäisyyspäivänä menen tallille, toivottavasti silloin on lunta. Saisin teille hyviä talvisia hevoskuvia otettua.

Joulukalenteri 2014: 2. päivä

Toisena päivänä koristelu jatkui. Nyt on lähes kuusta vaille valmista. Joulutunnelmaa on jo kovasti ilmassa. Joululaulut soi ja leipomuksia valmistuu. 

Jouluruoka onkin jotain mistä joulun tulee muistamaan ja miksi joulua myös odotetaan. Kinkkua, rosollia, lanttu-, porkkana-, peruna- ja maksalaatikkoa, piparkakkuja, joulutorttuja ja joulu limppua, kaikkea hyvää ja vielä enemmän. Jouluateria on joulun kohokohta ja kun sen viettää perheensä ja rakkaittensa kanssa on joulu täydellinen.

Joulukalenteri 2014: 1 päivä

Kohta se Joulu jo on. Koti on lähes koristeltu. Talleihinkin pientä somistusta varmasti jo laitettu. Hevoset nauttivat viileistä ilmoista ja satunnaisista lumisateista täällä Etelä-Suomessa. 

Joulu on juhlan aikaa ja varmasti siinä näkyy myös juhlan taikaa, iloa, lasten ja aikuisten riemua, odotusta ja kaipausta. Antamisen ilo on paras ilo. Se, kun voi auttaa lähimmäisiään. Muistakaa myös hevosystäviämme pienillä herkuilla ja vaikkapa mukavilla maastolenkeillä lumisissa maisemissa. 

Turvallista Joulun odotusta kaikille!

Toivoen: Doris ja Etenemisen tempon taustajoukot.